Lupamäärä on kolme prosenttia vähemmän kuin edellisellä metsästyskaudella. Pohjois-Karjalassa lupamäärät ovat olleet alhaisia jo useita vuosia. Hirvien vasatuottoa pienentävät vahvat suurpetokannat.
– Hirvisaaliit tulevat pienentymään vielä entisestään, jos karhukantaa ei voida säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä. Hirvenvasojen kuolinsyistä karhun vaikutus on jo nykyisellään suurempi kuin metsästyspoistuma, sanoo riistapäällikkö Juha Kuittinen.
Viime metsästyskaudella alueella saatiin saaliiksi yhteensä 1 467 hirveä. Kaadetuista hirvistä 77 prosenttia oli aikuisia ja 33 prosenttia vasoja.
Hirvenmetsästys on yksi alueen merkittävimmistä metsästysmuodoista. Siihen osallistuu vuosittain suuri joukko metsästäjiä. Pohjois-Karjalan alueella metsästää vuosittain noin 6 000 hirvenmetsästäjää.
Hirvieläinten metsästys tuottaa arvokasta riistanlihaa, edistää hyvinvointia ja elävöittää maaseutua. Hirvenmetsästys on monille elämäntapa, jolla on pitkät perinteet. Syksyisin monet kotiseudultaan poismuuttaneet palaavat takaisin metsästämään yhdessä sukulaisten ja ystävien kanssa.
Suomen riistakeskus mitoittaa pyyntiluvat alueellisten kannanhoitotavoitteiden mukaisesti. Kannanhoitotavoitteet on asetettu yhteistyössä alueellisten sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on pitää hirvikanta elinvoimaisena ja samalla hallita hirvien aiheuttamia vahinkoja.
Aluetoimisto on antanut pyyntiluvansaajille suosituksen saaliin vasaosuudesta ja aikuissaaliin urososuudesta. Saaliin vasaosuudella säädellään hirvikannan ikärakennetta. Tavoitteena on, että vasoja on neljäsosa talvehtivasta hirvikannasta. Aikuissaaliin urososuudella säädellään hirvikannan lehmä/sonnisuhdetta. Tavoitteena Pohjois-Karjalassa on noin 1,6 naarasta yhtä urosta kohti metsästyksen jälkeisessä kannassa.
Hirvenmetsästys alkaa täydellä teholla lauantaina 10. lokakuuta. Hirviä voidaan pelloilta vahtimalla ampua syyskuun alusta alkaen. Yhdellä pyyntiluvalla saa kaataa joko yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa.
