Itä-Suomen hallinto-oikeus teki elokuun puolivälissä välipäätöksen, joka asetti 129 karhun metsästykseen myönnetyt poikkeusluvat toimeenpanokieltoon siihen asti, kunnes oikeus antaa ratkaisunsa valituksissa. Luvat sijoittuvat Pohjois- ja Etelä-Karjalaan. Valitukset teki Luonnonsuojeluliitto Tapiola. Käytännössä karhuja ei metsästetä tänä vuonna, koska syksyn pyynti ehtii päättyä ennen kuin oikeuden päätös valmistuu.
Kannanhoidollisen metsästyksen ideana on säädellä suurpetojen, erityisesti karhun ja suden, kantoja ja sitä kautta ennaltaehkäistä haittoja. Karhu on tiukasti suojeltu eläin kaikissa EU-maissa. Eli kannanhoidollinen metsästys vaatii kestäviä perusteita poiketa EU:n luontodirektiivistä. Näin poikettaisiin tiukasta suojelusta, josta on säädetty EU:n luontodirektiivissä. Ongelmana on, että EU:n suojeludirektiiviä tulkitaan eri tavalla Suomessa kuin vaikkapa Ruotsissa. Ruotsissa kuluvalle syksylle myönnettiin poikkeusluvat 465 karhun metsästykseen, eikä niitä peruta valituksilla. Ruotsin ja Suomen välillä syntyvät sekä lainsäädännöstä että oikeuden käytännöistä. Suomessa korkein hallinto-oikeus linjasi loppuvuodesta 2023, että luontodirektiivistä poikkeaminen vaatii kunnolliset perusteet. Oikeuden mukaan pelkästään sillä seikalla, että kannanhoidollisella metsästyksellä ei tosiasiassa olisi haitallista vaikutusta lajin suojelun tasoon, ei ole merkitystä. Adaptiivinen karhukannan säätely ei ole korkeimman hallinto-oikeuden mukaan direktiivissä säädetty peruste poikkeuksen myöntämiseen. Eduskunta hyväksyi viime keväänä metsästyslakiin muutokset, joiden avulla pyrittiin helpottamaan erityisesti karhun, suden ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä. Silti valitukset estivät karhun metsästyksen.
Kanta kasvaa nopeasti
Suomen karhukanta on vakiintunut 2010–2020 -luvuilla suotuisalle suojelutasolle. Karhu ei enää ole uhanalainen vaan silmälläpidettävä laji. Suomessa karhuja arvioidaan olevan 2 062–2 745 yksilöä vuoden 2024 havaintoaineistoon perustuen.
Karhun suotuisan suojelutason viitearvoksi määritettiin kesällä päivitetyssä kannanhoitosuunnitelmassa 1 400 yksilöä. <ParaStyle:l>Luonnonvarakeskuksen mukaan karhujen määrä on kasvanut viime vuosina noin 8–10 prosentin verran. Tämä tarkoittaa sitä, että vajaassa kymmenessä vuodessa ilman kannanhoidollista metsästystä Suomen karhukanta kasvaa yli 4 000 yksilöön. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan karhun kannanhoidolliselle metsästykselle on tarvetta, koska se vahvistamalla karhujenihmisarkuutta. Parin viime vuoden aikana ministeriön mukaan on nähty lukuisia tilanteita, joissa karhut eivät ole osanneet varoa ihmistä. Metsästyksellä on aiemmin onnistuttu ylläpitämään tilannetta, joissa ihmisten ja karhujen kohtaamiset ovat olleet harvassa.
Suojelustatus ei muutu
Suden kannanhoidollisen metsästyksen osalta tilanne helpottui viime keväänä, kun EU-parlamentti hyväksyi suden suojelustatuksen alentamisen. Susi ei siis ole enää tiukasti suojeltu eläin. Karhun osalta vastaavaa muutosta ei ole näköpiirissä.
– EU-parlamentissa ei ole tällä hetkellä riittävää kannatusta lähteä muuttamaan karhun suojelustatusta. Tämän hetkisen tilanteen perusteella karhu tulee pysymään EU:n jäsenmaissa tiukasti suojeltuna eläimenä, sanoo suurpetoasioihin perehtynyt europarlamentaarikko Katri Kulmuni (Renew, kesk). Hän painottaakin, että karhun kannanhoidollisen metsästyksen tämän hetkiset esteet pitää ratkaista Suomessa.
– Karhukanta kasvaa koko ajan, kanta on jo aika iso. Kannanhoidolliselle metsästykselle on varmasti tarvetta, ja sen mahdollistamiseksi pitää löytää kansallisesti ratkaisut.
Europarlamentaarikko Mika Aaltola (EPP, kok) muistuttaa kaikissa direktiiveissä olevan kansallista tulkinnanvaraa. Myös suurpetoja koskevassa direktiivissä.
– Direktiivit ohjaavat päätöksentekoa, mutta niitä sovelletaan eri tavoin EU:n jäsenmaissa. Joissakin asioissa jäsenmaiden tulkinnat voivat olla hyvinkin erilaisia.
