Aseet ja Ammunta, Metsästys

Pirkanmaalla useita potentiaalisia paikkoja uusille ampumaradoille

Pirkanmaalta on löydettävissä potentiaalisia hyvin saavutettavia sijainteja uusille ulkoampumaradoille. Ratojen toteuttaminen tai nykyisten laajentaminen vaatii todennäköisesti kuitenkin aina rakenteellisia meluntorjuntatoimenpiteitä.

Ote analyysin tuloksesta valtatien 12 ympäristössä Sastamalassa ja Nokialla. Kartta: Pirkanmaan liitto

Hallitusohjelman mukaan Suomen ampumaratojen toiminta tulee turvata ja edistää uusien ampumaratojen perustamista. Huomiota kiinnitetään alueellisten tarpeiden ohella maanpuolustus-, reserviläis-, ampumaurheilu- ja metsästysjärjestöjen sekä viranomaisten tarpeisiin.

Hallituksen tavoitteena on, että maassamme olisi noin 1 000 ulkoampumarataa vuoteen 2030 mennessä. Painopiste on kivääri- ja toiminnallisten ratojen riittävässä määrässä koko maassa.

Väestömäärään suhteutettuna valtakunnallinen tavoite tarkoittaisi Pirkanmaalla liki sataa ampumarataa, eli kymmeniä uusia tulisi perustaa nykyisten noin 50 lisäksi. Pirkanmaalla tarpeisiin voitaisiin kuitenkin vastata todennäköisesti parhaiten perustamalla muutama suurempi, kattavasti eri tarpeita palveleva ampumaratakeskus samalla, kun olemassa olevien ratojen toimintaedellytykset turvataan.

Pirkanmaan liitto on laatinut esiselvityksen siitä, löytyykö maakunnasta alueita, joille uusien ratojen perustaminen voisi olla mahdollista. Paikkatietotarkastelun perusteella jatkotarkasteluun soveltuvia alueita löytyy maakunnan luoteisosien lisäksi muun muassa Pyhäjärven länsi- ja eteläpuolelta sekä Kangasalta ja Orivedeltä valtatien 9 lähituntumasta.

Tarkastelun poissulkeva kriteeristö koostuu muun muassa väestöruutuihin perustuvasta yhdyskuntarakenteesta, linnustollisesti tai luonnon- ja suojeluarvoiltaan merkittävistä alueista sekä virkistysalueverkostosta. Erilaisten etäisyysvyöhykevertailujen perusteella uusien ampumaratojen perustaminen Pirkanmaalle edellyttää mitä todennäköisimmin rakenteellisia meluntorjuntatoimenpiteitä, sillä maakunta on hyvin pitkälti asutettua.

Esiselvitys antaa kunnille ja ampumaratatoiminnan yhdistyksille ja organisaatioille osviittaa siitä, mistä uusien ratojen sijainteja kannattaa lähteä tarkemmin selvittämään tai missä nykyisten ratojen toiminnan laajentamiselle voi olla edullisimpia lähtökohtia. Selvitys antaa eväitä myös siihen, minkälaisia seikkoja yksityiskohtaisemmissa jatkotarkasteluissa kannattaa ottaa huomioon. Paikkatietotarkastelujen tuottama aineisto potentiaalisista alueista löytyy Pirkanmaan liiton aluetietopalvelusta.

Potentiaalisten ampumarata-alueiden esiselvityksellä pyritään edistämään Pirkanmaan ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmassa 2024 tunnistettuja kehittämistoimenpiteitä.


55 rataa

Pirkanmaan ampumarataverkoston kehittämissuunnitelmassa 2024 todetaan, että maakunnan 55 ulkoampumarataa sijoittuvat kattavasti eri puolille Pirkanmaata, mutta rataverkoston ei kuitenkaan koeta nykykapasiteetiltaan vastaavan kasvaneiden harrastajamäärien tarpeita.

Pirkanmaalla aseiden omistajia arvioitiin vuonna 2022 olevan reilut 42 000 eli liki kahdeksan prosenttia maakunnan väestöstä. Suosituimmat asetyypit valtakunnallisesti ja myös Pirkanmaalla ovat haulikko ja kivääri. Huomioitavaa on, ettei vuoden 2022 arvio välttämättä sisällä voimakkaasti lisääntyneitä harrastajamääriä kokonaisuudessaan.

Pirkanmaan kunnista eniten aselupia on väestöön suhteutettuna Virroilla, Kuhmoisissa ja Kihniössä. Vastaavasti vähiten aselupia väestöön suhteutettuna löytyykaupunkiseudun kunnista eli Kangasalta, Lempäälästä, Nokialta, Orivedeltä, Pirkkalasta, Tampereelta, Vesilahdelta ja Ylöjärveltä. Pirkanmaalla aseita omistavat absoluuttisesti kuitenkin eniten tamperelaiset, sastamalalaiset ja ylöjärveläiset, joilla on hallussaan yli 40 prosenttia kaikista maakunnan aseista.

Vastaavasti Virroilla, Kuhmoisissa ja Kihniössä asuvat omistavat yhteensä vain yhdeksän prosenttia kaikista maakunnan luvitetuista aseista.

Lisää artikkeleita aiheesta

Aseet ja Ammunta

Riistamestarin koulutus – Liian vaativaksi koettu

Riista-alan toimintaympäristön ja lainsäädännön tunteminen. Riistabiologia. Riistanhoito ja metsästys. Näiden asioiden osaaminen olivat pakollisia opintoja riistamestarin erikoisammattitutkinnossa. Lisäksi riistamestariksi kouluttautuvan…

Metsästys

Miten metsästyskoirien ja suurpetojen rinnakkaiselo turvataan?

Suurpetotilanne Suomessa vaikuttaa tällä hetkellä merkittävästi siihen, miten koiran kanssa voi liikkua metsässä. Tietyillä alueilla tilanne vaikuttaa kaikkeen koiranpitoon ja…

Metsästyspolitiikka

Lait ohjaavat hirvijahteja – useampi pykälä tarvitsisi muutoksen

Oikeus metsästää on monitahoinen, hankalakin käsite. Näin sanoo Lapin yliopiston oikeusinformatiikan lehtori Jarmo Kiuru. Metsästystä harrastavan Kiurun mukaan oikeus metsästää…