Kanadanmajava on vieraslaji, joka on levittäytynyt laajasti Suomeen ja vienyt sopivia elinympäristöjä kotoiselta euroopanmajavalta. DNA-näytteiden mukaan nämä kaksi majavalajia elävät Länsi-Suomessa lähekkäin toisiaan. Peräseinäjoen, Kurun, Jalasjärven ja Kihniön riistanhoitoyhdistysten alueella kymmenet metsästäjät luovat nyt puskurivyöhykettä majavalajien levinneisyysalueiden väliin majavan pyynnillä.
– Kaikki majavat on tarkoitus poistaa kapealta alueelta, jotta majavalajit pysyisivät erillään ja euroopanmajava saisi tulevaisuudessa tilaa levittäytyä laajemmalle, hankkeen projektipäällikkö Janne Kotanen Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Kanadan- ja euroopanmajavaa on hyvin vaikea tai mahdotonta erottaa toisistaan ulkonäön perusteella. Erot löytyvät esimerkiksi puhdistettua kalloa tutkimalla tai DNA-näytteiden avulla.
Paikallisten metsästäjien kanssa on tehty sopimukset majavien tehopyynnistä ja pyynnin tehostamista auttaville menetelmille, kuten lämpötähtäimien käytölle ja kesäaikaiselle pyynnille on haettu poikkeuslupia. Suurimmasta osasta hankealueen metsästysseuroista yksi tai kaksi pyytäjää on sitoutunut hankkeeseen ja saa pyyntityöstä korvauksen, jolla voi kattaa muun muassa polttoainekustannuksia.
Toistaiseksi hanke vuoden 2026 loppuun, mutta jatkoa on suunniteltu.
– Toiveena on saada hankkeelle jatkoa niin, että puskurivyöhykettä voitaisiin asteittain siirtää kohti itää ja euroopanmajavan levinneisyysaluetta laajentaa. Myös Kaakkois-Suomessa voisi olla hyviä alueita puskurivyöhykkeen perustamiseksi, Kotanen sanoo.
Kanadanmajavasta haitallinen vieraslaji
Molemmat majavalajit ovat metsästettäviä riistaeläimiä, jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta etenkin paikallisten tulvikoiden kautta. Kanadanmajava on kotoisin Pohjois-Amerikasta, josta sitä tuotiin Suomeen 1930-luvulla. Euroopan unioni lisäsi kanadanmajavan haitallisten vieraslajien listalle kesällä 2025, sillä se vaikeuttaa euroopanmajavan leviämistä. Suomessa muutoksella on siirtymäaika elokuuhun 2027.
Ilman lainsäädännön tarkentamista kanadanmajavaa saisi haitallisena vieraslajina pyytää huomattavasti vapaammin. Muun muassa pyynnin eettisyyden takaamiseksi maa- ja metsätalousministeriössä selvitetään, millaista sääntelyä pyyntiin olisi hyvä asettaa.
