Kunnilla voisi olla nykyistä merkittävämpi rooli uusien metsästäjien saamisessa harrastuksen pariin. Näin ajattelee Pohjois-Savossa sijaitsevan Rautavaaran kunnanjohtaja Mikko Kärnä. Kahteen otteeseen kansanedustajana vuosina 2015-2023 ollut Kärnä on nimennyt Rautavaaran ”Suomen Samoaksi”. Rautavaaralla kunta ja myös seurakunta ovat omilla toimillaan madaltaneet metsästyksen aloituskynnystä.
– Täällä on heti tuhansia hehtaareita, noin 4 000 hehtaaria, jahtimaata käytössä, kun muuttaa Rautavaaralle. Nimittäin kuntalaiset saavat metsästysluvan kunnan omistamille maa-alueille. Lisäksi Rautavaaran seurakunta tarjoaa jäsenille metsästysmahdollisuuden omistamilleen maille. Eli metsälle pääsee, vaikka ei itse maata omistaisikaan, Kärnä kertoo.
Rautavaaran kunta on ehdottanut myös lakimuutosta. Tällä hetkellä metsästyslain kahdeksas pykälä mahdollistaa sen, että pohjoissuomalaiset metsästäjät saavat metsästää ilmaiseksi omassa kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. Tämä oikeus koskee Lapin ja Kainuun maakuntien sekä Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Vaalan asukkaita. Muualla maassa ei vastaavaa oikeutta ole. Mikko Kärnän mukaan naapurikunta Sotkamon asukkailla on vapaa metsästysoikeus valtion mailla ja saman tulisi Kärnän mielestä koskea myös Rautavaaraa.
– Rautavaaran pinta-alasta noin 67 prosenttia on valtion omistamia maita. Vapaalla metsästysoikeudella rautavaaralaisille Metsähallitus ja valtio voisivat lunastaa itselleen vahvan sosiaalisen toimiluvan kunnassamme. Vaikka valtio omistaa täällä valtavat metsäalueet ja hyödyntää niitä, ovat hakkuista paikkakunnalle jäävät hyödyt vähäiset, koska Metsähallituksella ei ole kunnassa minkäänlaista toimipistettä.
Metsästyksellä on Rautavaaralla pitkät kulttuuriset perinteet.
– Monessa taloudessa metsästyksellä on myös ollut taloudellista merkitystä, kun metsästä on haettu ”tapionviljaa” leivän jatkeeksi”.
Kärnän mukaan Metsähallitus on suhtautunut positiivisesti esitykseen, joka toteutuakseen vaatisi muutoksen metsästyslakiin.
– Kyseessä ei ole monimutkainen asia. Metsästyslakiin pitäisi lisätä Rautavaaran kunta nykyisten laissa mainittujen kuntien joukkoon.
Kärnä on puhunut asiasta myös maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) kanssa. Asian eteneminen vaatii sitä, että maa- ja metsätalousministeriö esittäisi metsästyslain muutosta eduskunnalle.
Rautavaaralla toimii myös aktiivisesti nuorison eräkerho, jossa opetetaan eränkäynnin taitoja. Mikko Kärnä pohtii, voisivatko koulut nykyistä enemmän opettaa nuorille erätaitoja.
– Olisi hyvä, jos kouluissa voisi suorittaa metsästäjäntutkinnon.
Kärnän mukaan uusien metsästäjien aloituskynnystä pitää madaltaa mahdollisimman paljon. Vain uusien harrastajien avulla voidaan säilyttää metsästyksen elinvoimaisuus.
– Lapsille sekä nuorille metsästys ja ylipäätään luonnossa liikkuminen tarjoavat unohtumattomia elämyksiä. Rautavaaralla nuoret haluavat ilahduttavasti metsälle mukaan.
Ehdotus verovähennysoikeudesta
Kansanedustajana ollessaan Mikko Kärnä halusi parantaa metsästäjien asemaa esittämällä, että hirviaseet ja niiden patruunat sekä hirvikoirat voisi vähentää verotuksessa.
– Vaikka verovähennysehdotus ei ole toteutunut, asialle on monia hyviä perusteita. Hirvijahtien hyödyt yhteiskunnalle ovat merkittävät, koska metsästyksellä estetään liikenneonnettomuuksia sekä vahinkoja taimikoille. Lisäksi metsästäjät tekevät todella arvokasta työtä poliisin apuna suurriistavirka-avussa. Yhteiskunta yksinkertaisesti tarvitsee metsästäjiltä monia palveluita.
Kärnän mielestä verovähennysoikeus olisi kädenojennus metsästäjille. Hän myös huomauttaa, että verovähennysoikeudella voitaisiin varmistaa metsästäjien kaluston kunnosta nykyistä paremmin.
– Vähennysoikeus piristäisi varmasti asekauppaa. Edulliset patruunat lisäisivät myös metsästäjien mahdollisuuksia harjoitteluun, Kärnä sanoo.
Kärnä myös sanoo hirvikoirien olevan tietyillä alueilla pyynnin kannalta välttämättömiä ja siksi niiden hankkimiskulujen pitäisi olla verovähennyskelpoista.
Surkea suurpetotilanne
Metsästyksen arvostus on Mikko Kärnän mukaan hyvällä tasolla. Sen sijaan suurpetopolitiikan tilannetta hän luonnehtii surkeaksi. Kärnä kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä.
– Suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi ollaan muuttamassa lakia, suden suojelustatus jo laski aiemmin tänä vuonna EU-alueella. Karhun tilanne on hankala, koska valitusten vuoksi viime vuosina karhuja ei ole juurikaan metsästetty.
Kärnä sanoo suurpetojen olevan älykkäitä eläimiä, ne ottavat tilaa, jos siihen vain on mahdollisuus.
– Karhukanta kasvaa reippaalla vauhdilla. Se myös merkitsee pihoilla vierailevien karhujen määrän kasvua.
Suurpetotilanne koskettaa myös henkilökohtaisesti Mikko Kärnää, joka omistaa kaksi ajavaa mäyräkoiraa.
– Susi elelee pysyvästi noin viiden kilometrin päässä. Nyt joudun koko ajan miettimään, uskallanko laskea koirat vapaasti metsään. Rautavaarallakin on koettu susien röyhkeitä hyökkäyksiä.
Pääosin pienriistaa
Kainuun Puolangalla varttunut Mikko Kärnä on harrastanut metsästystä nuoruudestaan lähtien. Hän kertoo ehtivänsä nykyisin metsälle valitettavan harvoin.
– Toki viikonloppuisin ja arki-iltaisin silloin tällöin pääsen metsälle. Asun paikassa, jossa ulko-oven avaamalla pääsee samantien metsästämään. Työ on kuitenkin luonteeltaan sellaista, että varsin harvoin metsälle ehtii.
Kärnä metsästää pääosin pienriistaa koiran avulla, Rautavaaralla on muun muassa erinomaisia teerisoita. Hän kertoo metsäkanalintukantojen kasvaneen tuntuvasti viime vuonna.
– Sorsia ja kyyhkyjä sain saaliiksi. Ilahduttava hetki tänä vuonna oli, kun lapseni ampui elämänsä ensimmäisen heinäsorsan. Hän oli onnistumisestaan hyvin onnellinen.
