Kasvaneen susikannan seurauksena turvallisuushuolet, kotieläinvahingot sekä poliisin suurpetotehtävät ovat lisääntyneet. Vaikka ennaltaehkäiseviin toimiin on panostettu, tarvitaan myös metsästykseen perustuvaa kannansäätelyä.
Suomen susikanta on saavuttanut suotuisan suojelutason, jonka viitearvon maa- ja metsätalousministeriö on vahvistanut 273 sudeksi. Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanta-arvion mukaan marraskuussa 2025 Suomessa on 557 sutta.
Esitys on tehty maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta.
Suomen riistakeskuksen esityksessä kiintiöalueet on valittu ennen kaikkea turvallisuus- ja vahinkoperustein. Painopiste on alueilla, joilla on esiintynyt huomattavia susien aiheuttamia vahinkoja tai turvallisuushuolia. Suuri osa kiintiöstä kohdistuu Länsi-Suomeen, jossa susikanta on vahvin.
Lisäksi metsästystä kohdennetaan metsäpeura-alueille sekä laumoihin, joissa on havaittu Luken aineistojen perusteella koirasusia tai susien lähisukulaisuutta.
Kiintiöalueiden valinnassa on hyödynnetty laajasti erilaisia tietolähteitä, kuten vahinkotilastoja, havaintotietoja, DNA-aineistoa, suurriistavirka-aputilastoja ja tietoa poikkeusluvista.
Metsästyksen tavoitteena on pienentää nykyistä susikantaa ja ehkäistä suden aiheuttamia sosioekonomisia haittoja ja samalla vastata suden tuomiin huoliin turvallisuudesta ja vahingoista.
Vuosien 2015 ja 2016 kannanhoidollisen metsästyksestä kertyneiden kokemusten perusteella on päädytty laumakohtaiseen kiintiömetsästykseen. Laumakohtaisen kiintiömetsästyksen vaikutukset susikantaan ovat hyvin ennakoitavissa. Samanlaista mallia on käytetty Ruotsissa vuosia.
Koirasusien poistaminen
Koirasusien metsästys on tärkeä osa luonnon monimuotoisuuden ja Suomen susikannan suojelua. Koirasusi on lainsäädännössä määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, joka uhkaa susikannan elinvoimaisuutta ja geenipuhtautta. Risteymät voivat olla kesympiä kuin puhtaat sudet, mikä lisää riskejä sekä susikannalle että ihmisille.
Koirasudet on poistettava luonnosta, jotta ne eivät pääse lisääntymään ja risteytymään susien kanssa.
Koirasusialueita koskee oma erillinen kiintiö, jolla varmistetaan metsästäjien oikeusturva tilanteissa, joissa saaliiksi päätyy koirasuden sijaan susi.
Metsästyksen johtajat koulutetaan joulukuussa, ja Suomen riistakeskuksen riista.fi-sivustolla julkaistaan kiintiöalueittainen kiintiölaskuri, jossa metsästyksen etenemistä seurataan lakisääteisten saalisilmoitusten perusteella.
Metsästäjäliitto tyytyväinen
Metsästäjäliitto on tyytyväinen riistakeskuksen esitykseen 100 suden kannanhoidollisesta metsästämisestä.
– Kentän ääntä on susikysymyksessä nyt selkeästi kuultu. On myös erinomaista, että kiintiöitä on asetettu eri puolille Suomea. Kiintiöiden perustelut ovat myös kunnossa: susikantaa on kaiken kaikkiaan harvennettava, metsäpeurakannan elinvoima on varmistettava ja koirasudet on saatava pois luonnosta, kiittää Metsästäjäliiton puheenjohtaja Petteri Lampinen.
Metsästäjäliitto pitää tärkeänä, että suden kannanhoidollinen metsästys alkaa päivittyvän lainsäädännön myötä nyt vuoden 2026 alusta.
– Ongelmaksi jää edelleen se, että lainsäädäntö muuttaa vain suden kannanhoidollista metsästystä. Muut suurpedot jäävät hoitamatta. Metsästäjäliitto katsoo, että samalla kertaa lakia nyt työstettäessä olisi kiintiömetsästyksen keinoin pitänyt mahdollistaa myös karhun, ilveksen ja ahman kannanhoidollinen metsästys ensi vuotta silmällä pitäen, muistuttaa Lampinen.
Metsästäjäliitto katsoo, että nyt päätetty malli poistaa kokonaisia susilaumoja ei lisää merkittävästi maamme susikannan ihmis- ja koirapelkoa. Liitto on laumapoistojen sijaan esittänyt, että metsästyksen tulisi kohdistua mahdollisimman moniin laumoihin.
Suden metsästyksen tulisikin Metsästäjäliiton mielestä jatkua ensi vuoden alun metsästyksen jälkeen uudelleen elokuun 2026 alussa. Alkusyksystä samana vuonna syntyneet nuoret sudet ovat tunnistettavissa. Tällöin metsästyspaine voidaan kohdistaa niihin ja voidaan poistaa eri laumoista 1–2 sutta. Moniin eri laumoihin kohdistuessaan metsästys lisäisi nopeasti susien ihmis- ja koirapelkoa.
Metsästys alkusyksystä estäisi ennalta kotieläinvahinkoja mm. lammastiloilla. Susilaumat opettavat syksyllä pentujaan metsästämään, ja tällöin metsästyksen ansiosta kotieläintiloilla voitaisiin välttyä vahingoilta.
Metsästäjäliitto ei näe mahdollisena sitä, että laumojen poisto lisäisi susipopulaation geneettistä monimuotoisuutta, mitä laumapoiston perusteluna on esitetty. Kun yksittäinen lauma alueelta poistetaan, tyhjentynyt reviiri täyttyy naapurilaumoista, joissa on yleensä sukulaisuutta poistetun lauman kanssa.
Kiintiömetsästyksen yksi tavoite on poistaa luonnosta koirasusia. Tähän asti DNA-tulosten saaminen on kestänyt kuukausia. Nykykäytännön jatkuessa saaliiksi saadut koirasudet vähentävät käytettävissä olevaa susikiintiötä, sillä suden metsästysaika ehtii loppua, ennen kuin DNA-tulokset saadaan. Sen vuoksi lajimääritystä koskevat DNA-tulokset tulisi saada Metsästäjäliiton mukaan päivissä, ei kuukausissa.
100 suden metsästyskiintiö alueittain
Metsästyskiintiö jakautuu ehdotuksessa alueellisesti seuraavasti. Suluissa pääasiallinen peruste kiintiölle.
1) Pahkavaara 5 (metsäpeura)
2) Vuosanka 6 (metsäpeura)
3) Nivala 4 (lähisukulaisuus)
4) Kaskinen-Närpiö 8 (koirasudet, vahingot)
5) Peurainneva 6 (koirasudet)
6) Lauhanvuori 6 (metsäpeura, vahingot)
7) Eurajoki 6 (vahingot)
8) Rekikoski 6 (turvallisuus, vahingot)
9) Köyliö 3 (turvallisuus)
10) Humppila 8 (turvallisuus, vahingot)
11) Kustavi 7 (turvallisuus, vahingot)
12) Aura–Paimio 13 (turvallisuus, vahingot)
13) Kytäjä 2 (koirasudet, turvallisuus)
14) Nurmijärvi 6 (turvallisuus)
15) Tohmajärvi–Kitee 4 (vahingot, turvallisuus)
16) Kaakkois-Suomi 10 (koirasudet)
Lähde: Riistakeskus
