Valkohäntäpeuran saalismäärä on laskenut jo usean vuoden ajan. Päättyneellä metsästyskaudella saalismäärä jäi noin 16 prosenttia edellistä kautta pienemmäksi.
– Valkohäntäpeuran saalismäärässä on palattu kutakuinkin kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Valkohäntäpeuran metsästyksen toistaiseksi korkein saalismäärä kertyi metsästyskaudella 2021–2022, jolloin saaliiksi saatiin noin 74 000 eläintä, riistapäällikkö Antti Impola Suomen riistakeskuksesta kertoo.
Luonnonvarakeskuksen mukaan valkohäntäpeurakanta on kokonaisuudessaan viime vuosina pienentynyt, mutta kannan tiheydessä esiintyy suurta alueellista vaihtelua. Arvio valkohäntäpeurakannan koosta julkaistaan maaliskuussa.
Päättyneellä metsästyskaudella kaadetuista valkohäntäpeuroista noin puolet oli vasoja. Aikuisista saaliseläimistä 57 prosenttia oli uroksia. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin valtakunnallisesti noin 64 prosenttia. Yhdellä hirvieläimen pyyntiluvalla voi kaataa joko yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.
– Valkohäntäpeura on lounaisen Suomen tärkein riistalaji, jonka metsästykseen osallistuu vuosittain kymmeniätuhansia metsästäjiä. Peuranmetsästys tuottaa vuosittain myös huomattavan määrän riistalihaa, Impola sanoo.
Metsäkauriin metsästys ei vaadi pyyntilupaa, mutta saadusta saaliista on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Päättyneen kauden saalismäärä pieneni noin 26 prosenttia edelliskaudesta. Metsäkauriita saatiin saaliiksi kaikilla Suomen riistakeskusalueilla, lukumääräisesti eniten Varsinais-Suomessa.
Kuusipeuran metsästys päättyi tammi-helmikuun vaihteessa ja saaliiksi kertyi 178 kuusipeuraa. Saalista saatiin Uudenmaan, Satakunnan, Etelä-Hämeen, Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen riistakeskusalueilla, jossa lajia tavataan paikallisina kantoina.
