Aloittelevaa metsästäjää saattaa poltella päästä ensimmäiseen kauris- tai peurajahtiin, sillä onhankyseessä jo ”oikea” riistaeläin, neljällä jalalla kulkeva, jänistä suurempi ja melkein aina luotipyssyä vaativa otus – olkoonkin, että haulikon täyteispaukulla näitä saa myös kaataa.
Suomessa elää sekä peuroja että kauriita. On metsäpeuraa ja metsäkaurista. Valkohäntäkaurista kutsutaan myös valkohäntäpeuraksi, täpläkaurista puolestaan kuusipeuraksi. Mutta mitä eroa on peuralla ja kauriilla? Suomessa elää luonnonvaraisena neljä kauriiden alaheimon lajia: hirvi, metsäkauris, peura ja valkohäntäkauris (valkohäntäpeura). Niiden kaatamiseen riittää kaliiperi, jota käytetään myös lintujahdissa.
Metsästysasetukseen tehdyt muutokset vuodelta 2020 mahdollistavat metsästyksessä kevyempien, mutta tehokkaiden lyijyttömien metsästysluotien käytön. Sallittujen luotien valikoima laajeni, joten metsästäjät voivat halutessaan siirtyä käyttämään esimerkiksi kupariluoteja.
Ministeriön tuolloisen tiedotteen mukaan muutoksen taustalla on huoli metsästäjien ja muiden riistanlihaa nauttivien ihmisten terveydestä, sillä lyijy on myrkyllinen raskasmetalli ja lyijyluodeista jää riistalihaan lyijyjäämiä.
– .222, .223 ja .243 alkavat olla metsästyskäytössä katoavaa kansanperinnettä, arvioi patruunavalmistaja Nammo Lapuan markkinointipäällikkö Erkki Seikkula.
– Latvalinnustukseen niitä lähinnä hankitaan, pääasiassa .222-luodikkoa. Saattaa olla, että .223 ja .243 poistuvat tulevaisuudessa kaliiperikannasta kokonaan. Harvemmmin noista mitään enää uusina aseina hankitaan, kiertävät enemmän käytettyinä.
Arvostettu amerikkalainen Hunting Magazine –nettijulkaisu pohdiskelee aloittelevan peuranmetsästäjän haastekenttää erityisesti sopivan kaliiperin ja aseen painon kannalta. Sen mukaan ihanteellinen aloittelijan peurapyssy painaa 3,5 – 4 kiloa kiikareineen, hihnoineen ja täyteen ladatulla makasiinilla.
Julkaisu toteaa, että peuraluodikkoina myydään kolmen ja jopa 2,5 kilon painoisia aseita, mutta muistuttaa, että mitä kevyempi ase, sen vaikeampi se on pitää tähtäys- ja laukaisutilanteessa. Painavampi ase ja piippu tarkoittavat vakaampaa käsittelyä ja tarkempia laukauksia. Ja kun peura- ja kaurisjahti on luonteeltaan kyttäysjahtia, siis paikaltaan väijymistä, ei aseen paino ole merkittävin tekijä.
Peura-asetta haettaessa tulinopeus eli kakkos- tai paikkolaukaus ja sen suorittamisen nopeus ei ole oleellisin asia. Yleensä peura joko putoaa ykkösellä tai sitten ei – ja karkaa. Haavoittunut peura saattaa juosta 200-300 metriä, ja illan hämärässä sen jahtaaminen vaatii sitten apuvoimia ja yleensä jopa koiraa.
Pienin ja siroin
Metsäkauris on pienin ja siroin Suomessa esiintyvistä hirvieläimistä. Metsäkauris on levinnyt maahamme luontaisesti, mutta sitä on myös siirtoistutettu kannan vahvistamiseksi ja levittämiseksi laajemmalle alueelle. Metsäkauriin sukupuolen erottaa naarailla peräpeilissä näkyvästä tupsusta, joka puuttuu uroksilta. Uroksilla näkyy vatsan alla ”pensseli”, mitä naarailla puolestaan ei ole.
Tälle lajille riittää kaliiperiksi .222: eli 5,7 × 43 mm, joka tunnetaan myös nimellä triple deuce, triple two ja treble two.
Kuusipeuroja metsästetään pyyntiluvalla lähinnä ruokintapaikoilta tai riistapelloilta kyttäämällä. Aseena käytetään kivääriä tai haulikkoa täyteispatruunalla sekä metsästysjousta. Koska metsästettävä kanta ei pysy yllä ilman talviruokintaa, kannasta riistanhoidollisesti huolehtiminen ja kaadettavien yksilöiden valikoiminen on helppoa.
Peuraluotien on lyijyisinä painettava vähintään se kuusi grammaa ja kauriille riittää jopa 3,2- grammainen luoti, eli mitä pienempi saaliseläin, sen kepoisemmalla paukulla ollaan liikkeellä.
Eri patruunoiden ominaisuudet ilmoitetaan yleensä ottaen myyntipakkauksen kyljessä, mutta myös patruunavalmistajat esittelevät omilla sivuillaan latinkiensa voimaa, lentorataa ja muita oleellisia tietoja.
Alemman kaliiperiluokan aseissa on valmistajakohtaisia eroja, jotka mahdollistavat käyttää patruunoita mitkä täyttävät tämän luokan vähimmäisvaatimukset. Patruunarasia kannattaa olla mukana todistamaan vaatimuksen täyttymisestä.
– Jos vaikkapa 15-kiloista metsäkaurista pamauttaa kaliiperin .243 perinteisellä lyijyluodilla, niin lihahävikki on melkoinen. Kupariluodilla ei niinkään synny lihahävikkiä, tuumii Erkki Seikkula.
– Kupariluodilla ei niinkään. Tässä tulee nyt muistaa, että jahtihommissa kaliiperi ei ole se ratkaiseva tekijä vaan patruuna ja erityisesti luoti, hän painottaa.
Panosta kunnon patruunoihin
Kauriit ja peurat ovat pieniluisia ja herkkiä eläimiä verrattuna Suomen metsien kuninkaaseen, hirveen. Kun kauris- ja peurajahdissa – eikä tietenkään hirvijahdissakaan – tarvita paukuttaa kosolti patruunoita, kannattaa satsata siihen laatuun.
Jo aseen ja sen optiikan kohdistamiseen kannattaa satsata kunnon patruunoita eikä niitä viisikymmentä senttiä maksavia halpiskiinareita. Jos kohdistat optiikan laatupatruunoilla, joita käytät sitten peurapassissakin, jahtireissun tuloksena paluu majoitukseen tai autoon on työläämpi – koska kantamuksiin on ilmestynyt kauriin tai jonkun peuran ruho.
Olisiko tarjolla edullinen lintuluodikko väljyydessä .222 tai .223 Rem? Jos lompakko kestää, osta toki pois.
.222-pyssyn väljyys riittää metsäkauriiseen, mutta ei sen isompaan sorkkaeläimeen. Ja kaikkia siivekkäitä, tietenkin.
Tai sitten .243 Rem? Sama juttu. Valkohäntä-, metsä- ja kuusipeuraa, kyllä vain.
Sujuvan jahdin kannalta on oleellista valita luoti oikein ja kohderiistan mukaisesti, mutta huomionarvoista on myös jahtimuodon vaikutus luodin valintaan. Esimerkiksi kyttäysjahdeissa luodin sijoittamisen tarkkuus poikkeaa ajojahdeista, joten luoti voidaan valita hieman eri perusteilla.
Sopivan luodin valinnan merkitystä voidaan tarkastella epäsopivan luodin kautta. Liian nopeasti osumassa hajoava luoti ei välttämättä tunkeudu eläimen elintärkeille elimille. Toisaalta liian kontrolloidusti avautuva luoti ei läpäisypainotteisena tee riittävää tuhoa pienessä riistassa, joten kuolinjuoksujen pituus kasvaa. Sopivalla luodinvalinnalla päästään tilanteeseen, jossa luodin toiminta on varmaa ja riistaeläimen kuolinjuoksun pituus saadaan minimoitua.
Nopeasti avautuva
Suurin tragedia kauriin ja peuran metsästyksessä liittyy hirviluoteihin, joita käyttäen suoritetaan usein kaikki sorkkariistajahdit. Tämä näkyy pienempien ja kevytrakenteisien hirvieläinten kohdalla usein tarpeettoman pitkinä kuolinjuoksuina. Peura ja kauris eivät muodosta luodille samanlaista vastusta kuin isommat hirvieläimet, joten niin sanottujen hirviluotien aiheuttama tuho jää usein vähäiseksi ja jälki osumassa on läpäisypainotteista.
Kauriin ja peuran kohdalla luodin valinnan tulisi painottua nopeasti avautuviin luoteihin, joissa läpäisyä on kohtuullisesti. Tällöin luodin aiheuttama tuho painottuu elintärkeisiin elimiin ja kuolinjuoksut jäävät lyhyiksi. On huomionarvoista, että sulan maan aikana suurin osa kauriin ja peuranmetsästyksen ongelmista liittyy kuolinjuoksun pituuteen, eli ammuttua riistaa on vaikea löytää. Tämän takia luodin valintaan tulisi kiinnittää huomiota.
Millaisiin patruunakustannuksiin sitten kauris- ja peurakaliipereissa saa sopeutua?
Jos tarkastellaan jutussa ensin mainittua kaliiperia .222 Rem, niin tulokset näyttävät seuraavilta:
Perinteinen patruunatyyppi voisi olla vaikkapa Sako Gamehead .222 Rem 3,2g on nopeasti aukeava perinteinen puolivaippaluodilla varustettu metsästyspatruuna pienen ja keskikokoisen riistan metsästykseen. 20 kappaletta kustantaa 34,99 euroa.
Lyijytön vaihtoehto voisi olla Lapua Naturalis .222 Rem kiväärin patruuna täyskuparisella, laajenevalla Naturalis-luodilla. Naturalis-luoti säilyttää tyypillisesti jopa 100 prosenttia jäämäpainostaan, laajenee kaksinkertaisesti alkuperäisestä läpimitastaan ja omaa hyvän tunkeuman. Hinta 20 paukulta on 69,99 euroa.
.223 Remin lyijypatruunoita saa noin 40 eurolla 50 kappaleen rasioissa. Lyijyttömät maksavat 50-60 euroa 20 kappaleen rasioissa.
Ja suurin väljyys eli .243 Win? Lyijyllisiä vaihtoehtoja saa reilulla 40 eurolla 20 paukun rasioissa. Lyijyttömät vaihtoehdot maksavat noin 80 euroa 20 rasian laatikoissa.
