Korkeimman hallinto-oikeuden tuore ennakkopäätös vahvisti viime vuonna Pohjois-Karjalaan myönnetyt poikkeusluvat lainvoimaisiksi. Päätös luo merkittävän oikeudellisen pohjan karhukannan hallintaa koskevan sääntelyn jatkovalmistelulle. MTK:n mukaan karhunmetsästyksen toimintamalleja on kuitenkin tarpeen päivittää, jotta kannanhoidollisen metsästyksen vaikuttavuus voidaan turvata.
Karhunmetsästystä koskevassa valmistelussa keskeinen kysymys on, toteutetaanko ensi syksyn metsästys nykyiseen pyyntilupajärjestelmään perustuen vai siirrytäänkö kiintiömetsästykseen. Jälkimmäinen toimintamalli on ollut käytössä poronhoitoalueella koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Eduskunta muutti metsästyslakia joulukuussa siten, että karhun kiintiömetsästys on mahdollista koko maassa.
MTK katsoo, että karhunmetsästys tulee jatkossa järjestää kiintiömetsästykseen perustuvaksi. Tämä mahdollistaa kannanhoidollisen metsästyksen kohdentamisen laajemmalla alueella Suomen karhutihentymiin. KHO:n ennakkopäätös koskee itäisen kannanhoitoalueen erityisolosuhteita, joissa karhutiheys ja vahingot ovat valtakunnallisesti korkeimpia.
– Jos ensi syksyn metsästyksen malli perustuu nykymuotoiseen pyyntilupiin perustuvaksi, on olemassa suuri riski, että metsästyksen kohdentaminen laajemman alueen karhutihentymiin estyy jälleen uusien valitusprosessien myötä. Lisäksi on epävarmaa sekin, että myöntäisikö riistakeskus yhtään poikkeuslupaa laajemmalle alueelle, MTK:n kenttäjohtaja ja riistapolitiikan asiantuntija Timo Leskinen kommentoi.
MTK:n mukaan vahinkojen hallinta ja ihmisten turvallisuuden varmistaminen edellyttävät, että karhunmetsästystä voidaan kohdentaa kaikkiin keskeisiin karhutihentymiin. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa tehokkaimmin kiintiömetsästykseen perustuvalla sääntelyllä. Tarve kannanhoidollisen metsästyksen käynnistämiselle koskee itäisen alueen ohella myös keskistä ja läntistä kannanhoitoaluetta.
