Toisin kuin hirven ja peuran kohdalla, metsäkauriin metsästys ei vaadi riistakeskukselta haettavaa pyyntilupaa, vaan pyynti on mahdollista, kun henkilöllä on voimassa oleva metsästyskortti ja lupa metsästää metsäkaurista tietyllä alueella. Saadusta saaliista on kuitenkin ilmoitettava seitsemän vuorokauden kuluessa riistakeskukselle.
Koska kaurisjahti ei tarvitse erikseen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa, maanomistajalle kauriin asema riistalajina on erilainen. Maanomistajalla onkin useita erilaisia mahdollisuuksia ratkaista, miten kauriita metsästetään hänen maillaan, jos metsästetään.
– Jos maanomistaja metsästää itse ja on alueen seurassa jäsenenä, hän tyypillisesti vuokraa kaikkien riistalajien metsästysoikeuden omalle seuralleen, sanoo maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n riistapolitiikasta vastaava kenttäjohtaja Timo Leskinen. Toki metsästystä voi harrastaa omilla maillaan ilman seuraakin tai seuruetta, mutta silloin luvanvaraiset eläimet kuten hirvet ja valkohäntäpeurat, jäävät metsästettävien lajien listasta yleensä pois.
Kaikessa metsästysoikeuksien vuokrauksessa kannattaa käyttää MTK:n, SLC:n ja Suomen Metsästäjäliiton yhdessä laatimaa sopimusmallia, joka tuo varmuutta ja tarkkuutta metsästysoikeuksista sopimiseen.
Takavuosina suurempi osa maanviljelijöistä ja metsänomistajista harrasti metsästystä. Tällä hetkellä MTK:n tekemien kyselyiden mukaan keskimäärin 42 prosenttia maanomistajista on metsästysseurojen jäsenenä. Metsästävien maanomistajien osuus kasvaa sitä mukaa mitä pohjoisemmaksi mennään.
– Jos maanomistaja ei itse metsästä, vaihtoehtoja voi olla useita. Metsästysoikeuden voi vuokrata haluamalleen seuralle tai seurueelle. Tämä voi olla mahdollista myös silloin, jos hirven ja peuran metsästysoikeus on vuokrattu jollekin toiselle seuralle, Leskinen selvittää.
Nämä asiat on kuitenkin sovittava hyvin tarkkaan.
– Toki metsästyksen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistamiseksi on paras ratkaisu, jos metsästysoikeus kaikkien hirvieläinten osalta on vuokrattu samalle seuralle tai seurueelle, hän jatkaa.
Erityisesti Lounais-Suomessa sekä Etelä-Suomessa kauriin metsästysmahdollisuudet kiinnostavat seuroja ja seurueita. Tiedossa on, että yksittäisissä tapauksissa maanomistajat ovat saaneet merkittäviä korvauksia metsästysoikeuden vuokraamisesta.
– Jokainen metsänomistaja päättää itse, kenelle vuokraa kauriin metsästysoikeuden, ja millä ehdoilla, Leskinen muistuttaa.
Maanomistajalle hyötyä
Maanomistajien etu on, että heidän maillaan metsästetään kaikkia hirvieläimiä, koska muuten puut ovat vaarassa. Hirvieläimet, kauris mukaan lukien, aiheuttavat vahinkoja syömällä taimien latva- ja sivukasvaimia, mikä johtaa kasvutappioihin ja alentaa tukin laatua.
– Kun kaikkia hirvieläimiä metsästetään säännöllisesti, maanomistajan metsää voidaan suojella tuhoilta. Jos hirvieläinkantojen hallinta vaikeutuu, kannat kasvavat ja silloin ongelmat kohdistuvat taimikoihin, Timo Leskinen sanoo.
Suurin osa metsätuhoista tapahtuu talvella lumen ollessa maassa, ja jolloin muita kuin puuvartisia kasveja ei ole saatavilla. Hirvieläimet käyttävät ravinnokseen useita puulajeja, kuten koivuja, haapaa, pajuja ja katajaa, mutta valtaosa tuhoista aiheutuu männylle. Myös maataloudessa varsinkin metsäkauriin ja valkohäntäpeuran aiheuttamat vahingot voivat olla merkittäviä, eikä tässä yhteydessä sovi unohtaa myöskään liikennevahinkoja.
Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan taimikon rakennetekijöistä ylenmääräinen lehtipuusekoitus nostaa männyn tuhoriskiä etenkin silloin, kun lehtipuusto kasvaa mäntyä pitemmäksi. Tuhoja havaitaan enemmän myös männylle istutetuilla rehevillä ja kosteilla maaperillä, jotka ovat entisiä kuusen kasvupaikkoja. Voimakas maanmuokkaus yhdessä rehevän ja hienojakoisen maaperän kanssa näyttäisi myös nostavan tuhoriskiä.
