Kuninkaan Erä Lopella järjestää vuodessa noin 30 fasaanijahtia. Jahteja järjestetään tammi-helmikuussa.
– Ostamme tänne vuosittain noin 2 000 fasaania 200–300 linnun erissä. Linnut ovat muutaman viikon suljetussa tarhassa, jotta ne leimaantuvat ympäristöönsä. Sen jälkeen tarha avataan ja linnut voivat liikkua vapaasti, mutta tarha tarjoaa niille edelleen ruokinta- ja suojapaikan. Leimaantumisen ansiosta ne osaavat palata ruokinnalle. Tarpeen mukaan teemme myös täsmäistutuksia eli lisätään lintuja luontoon, sanoo yrittäjä Veijo Kantanen.
– Tällä hetkellä meillä on noin 50 fasaania suljetussa tarhassa ja uusia tulee, kun jahtien määrä lisääntyy. Odottelemme pakkasia, joiden myötä fasaanien höyhenpuku vahvistuu ja lentokyky paranee, joten se pääsee paremmin lentoon ja myös karkuun pedoilta. Luonto opettaa linnut varovaisiksi, hän jatkaa.
Joitakin yksilöitä jää aina luontoon. Valtaosa päätyy muualle petojen tai haukkojen hätyyttäminä.
– Varmasti tällä kylällä on myös meiltä vuosien varrella paenneita fasaaneita ja niiden jälkeläisiä. Hävikki on Kantasen arvion mukaan noin puolet. Se on vain hyväksyttävä, petoja kiinnostaa ympäristö, jossa on helposti ravintoa saatavilla.
– Meillä on keräilytarhoja, joihin pyrimme ottamaan metsästyksen jälkeen talteen luontoon jääneitä lintuja. Säillä on merkityksensä siihen, miten fasaanit liikkuvat samoin kuin pedot. Vuodessa luontoon jääneet tekevät noin 2-3 -poikuetta, joissa on kahdeksasta kahteentoista poikasta. Kesän jälkeen poikasia on enää puolet jäljellä, koska pedot verottavat fasaaneita aika rajusti. Loukutamme supikoiria ja minkkejä sekä ammumme haaskoilta kettuja ja supeja.
Tähtääminen on turhaa
Kuninkaan Erä on toiminut Lopella viitisen vuotta. Sitä ennen yritys toimi eri paikkakunnilla parikymmentä vuotta.
Jahtipäivään kuuluu kaksi jahtia, toinen pellolla ja toinen metsässä. Fasaani ei ole helppo metsästettävä. Fasaani on nopea lintu, se on oppinut muutamassa kuukaudessa selviytymisen taidot. Metsästystilanteet myös näyttävät helpommilta, kuin mitä ne aidosti ovat.
– Jos metsästäjälle on syntynyt mielikuva helposta saaliista, mielikuva yleensä haihtuu aika nopeasti käytännön jahdissa. Lintuja ei pudoteta niin sanotusti ”vasemmalla kädellä”, vaan se vaatii osaamista ja taitoa. Fasaania ei kannata tähdätä, vaan ampua vaistolaukaus, Veijo Kantanen sanoo.
Fasaanien metsästys koirilla on turvallinen tapa metsästää, ja se sopii kaikille sekä aloitteleville metsästäjille että metsästystä pidempää harrastaneille. Koirien kanssa metsästäminen on hauskaa ja opettavaista puuhaa. Koirien kouluttaminen metsästykseen vaatii pitkäjänteistä harjoittelua ja yhteistyötä koiran ja koiran ohjaajan kesken.
Käytännössä koiralla metsästäminen tarkoittaa sitä, että koira etsii ja ottaa hajun linnusta. Kun lintu löytyy, koiran tehtävä on pitää lintu paikallaan seisonnalla.
– Usein koira seisoo lintua muutamasta metristä noin kymmenen metrin päähän. Koiran ohjaajan tehtävä on pitää koira paikoillaan ja antaa koiralle käsky nostaa lintu ilmaan, että metsästäjä voi ampua. Lintua ammutaan mieluusti noin 45 asteen kulmassa nousussa ja maahan ei ammuta koskaan. Pellolla nousukulma voi olla pienempi, mutta aina jokaisen osanottajan turvallisuus pitää olla varmistettu kaikilta osin. Aika usein käy niin, että metsästäjä tyhjentää pakenevaan lintuun molemmat haulikon piiput, mutta fasaani jatkaa tyytyväisenä matkaansa.
Oma koira mukaan
Kaiken perusta on turvallisuudesta huolehtiminen. Jahtipäivä alkaa aina savikiekkojen ammunta harjoituksella ja käymällä lävitse turvallisen aseenkäsittelyn ohjeet sekä muut turvaohjeet.
– Tänä päivänä metsästäjillä tuntuu olevan aika hyvä motoriikka ja ampumiseen harjaantuu nopeasti, näin myös lintujen pudotuksen voi oppia nopeasti, Veijo Kantanen luonnehtii.
Yritys tarjoaa metsästäjien käyttöön omat koiransa, mutta metsästäjä voi toki tuoda myös oman koiran mukaan jahtiin.
– Koiralle jahti on hyvää koulutusta, koska erilaisia metsästystapahtumia on paljon ja myös laukauksiakin ammutaan riittävästi.
Koiranohjaajan vastuulla on aina koiran toimintatavat ja käyttäytyminen.
– Meillä ole koskaan ollut ongelmia asiakkaiden omien koirien kassa. Moni haluaa tuoda oman koiransa jahtiin, koska näin koira oppii ja saa kokemusta todellisista metsästystilanteista yhdessä omistajan kanssa. Koirat ovat lähtökohtaisesti innoissaan lintujen etsinnästä. Joskus voi käydä myös niin, että koiran vire on sellainen, ettei se sovi metsästykseen. Koira voi olla yli- tai alivireessä. Ylivireessä koiran tottelevaisuus heikkenee ja syntyy helpommin virheitä tai koira ei malta seisoa lintua. Alivireinen koira on passiivinen ja into hakea lintuja on vähäisempi.
Toisinaan fasaani jekuttaa koiraa ja toisinaan koira ottaa linnusta kopin
– Haukka tai muu peto on saattanut saada fasaanin piiloutumaan risukkoon ja sillä ei ole kuin yksi ulospääsy risukosta. Jos koira osuu tuolle ulospääsylle samaan aikaan kuin fasaani yrittää ulos, jää fasaani väkisin koiran hampaisiin ilman että se pääsee lentoon.
Kasvatus työlästä
Kuninkaan Erä ei kasvata fasaaneita untuvikoista metsästyskelpoisiksi yksilöiksi. Fasaanit kasvatetaan muualla ja tuodaan Lopelle aikuisina.
– Olemme joskus kokeilleet kasvattaa fasaanit untuvikoista aikuisiksi, mutta kasvatus on aika työlästä. Kasvatus jäi, koska olemme syksyn Utsjoella yrityksen toisessa metsästyspaikassa tunturissa. Kun kokeilimme omatoimista kasvatusta, opimme, että lintujen kasvatus vaatii asiaan perehtyneisyyttä ja lintujen kasvatuksen syväosaamista, Veijo Kantanen sanoo.
– Lisäksi oma kasvattamamme linnut eivät kokemustemme mukaan olleet yhtä vahvoja kuin täysikasvuisina ostetut ammattitaitoisesti kasvatetut linnut. Meidän kasvattajiemme kasvattamat fasaanit ovat erinomaisia yksilöitä ja käyttäytyvät kuin villit linnut. Ne on jo kasvatusvaiheessa oppineet olemaan avotarhoissa, minkä ansiosta ne ovat vahvempia lintuja ja selviytyvät myös luonnossa paremmin, hän jatkaa.
Yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta
Moni metsästäjä päättää kauden fasaanijahdin merkeissä, Lopella vierailevat paljolti samat seurueet vuodesta toiseen.
– Meille on syntynyt kanta-asiakkaita, jotka arvostavat kokonaisvaltaista metsästyselämystä yhdistettynä lähiruokaan ja erinomaiseen palveluun. Toisaalta metsästyksen ABC, jossa tutustutaan lajiin, on ollut suosittu ensikertalaisten ja vähemmän metsästäneiden keskuudessa. Olemme ajoittaneet fasaanijahdit pääosin alkuvuoteen, jolloin monen muun riistaeläimen metsästyskausi on päättynyt, Veijo Kantanen sanoo.
Päivän fasaanijahti on paljon muutakin kuin vain pelkkää lintujen pudottamista ja ennen kuin fasaani on paistinpannulla, ehtii tapahtua aika monta asiaa.
– Päivä on ennen kaikkea yhteisöllinen ja sosiaalinen tapahtuma. Seitsemän tunnin aikana metsästäjä pääsee näkemään ja kokemaan koko ketjun jahtiin valmistautumisesta, itse jahdin aina riistan käsittelyyn ja sen valmistukseen saakka. Haluamme myös, että metsästäjä lähtee meiltä kotiin tuliaisten kanssa. Pakkaamme metsästäjälle mukaan vakuumiin oma ampumat fasaanin rintapalat. Jahti tuo esiin koko ketjun laukauksesta lautaselle.
Lopen Härkäniitty on aikoinaan toiminut Jukolan Veljesten metsästyspaikkana, näiltä ajoilta muistoksi on jäänyt Aleksis Kiven tarinoiden Härkäkivi noin kilometrin päässä sekä peura- ja susikuopat.
– Olemme investoineet tänne paljon ja paikasta on muodostunut meille ja meidän asiakkaillemme rakas ja tärkeä paikka, emme me täältä enää pois lähde, Kantanen kertoo.
Fasaanijahdilla on pitkät ja arvokkaat perinteet, jotka ulottuvat antiikin ajoista nykypäivään. Nykyisin fasaanijahti elää vahvana osana metsästyskulttuuria – se yhdistää luonnon kunnioittamisen, perinteet, koiratyöskentelyn ja hienostuneen metsästyselämyksen. Suomeen ensimmäiset fasaanit tulivat Saksasta Karl Fazerin toimesta vuonna 1902 ja istutettiin Helsingin Malmille.
