Suden kiintiöpyynti on päättynyt. Saalista saatiin 15 kiintiöalueella yhteensä 82 sutta, tiedottaa Suomen riistakeskus. Kiintiö täyttyi kymmenellä kiintiöalueella. Luonnonvarakeskus jatkaa saalisnäytteiden analysointia ja sen myötä lopullinen saalismäärä voi vielä muuttua.
Kiintiömetsästyksen vaikutuksista susikantaan saadaan lisätietoa suden kanta-arvion yhteydessä. Maaliskuun 2026 tilannetta kuvaava suden kanta-arvio julkaistaan perinteiseen tapaan kesäkuun lopulla.
Riistakeskuksen mukaan suden kiintiömetsästys sujui hyvin.
– Pyynti toteutettiin suunnitellusti ja viranomaisten ohjeistusta noudattaen. Metsästäjät huolehtivat saaliin ilmoittamisesta ja näytteiden toimittamisesta asianmukaisesti. Tämä tukee kiintiömetsästyksen seurantaa ja vaikutusten arviointia, todetaan riistakeskuksen tiedotteessa.
Suomen riistakeskus lähettää vielä metsästyksen johtajille ja susien ampujille kyselyn suden pyynnin käytännön toteutuksesta.
Helmikuu on suden kannan seurannan kannalta keskeistä aikaa. Petoyhdyshenkilöille ilmoitetut susihavainnot ja DNA-näytteiden kerääminen ovat erityisen tärkeitä kiintiöpyynnin jälkeen, jotta pyynnin vaikutuksia susikantaan voidaan arvioida luotettavasti.
Suden kiintiömetsästys käynnistyi 1. tammikuuta 2026 ja se sallittiin yhteensä 16 kiintiöalueella eri puolilla Suomea. Kiintiöiden kokonaismäärä oli 100 sutta. Kiintiöalueet määriteltiin ensisijaisesti turvallisuus- ja vahinkoperustein. Painopiste oli alueilla, joilla susien aiheuttamat vahingot tai turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet ovat olleet merkittäviä. Suuri osa metsästyksestä kohdistui Länsi-Suomeen, jossa susikanta on vahvin.
Kiintiöaluekohtaisilla aluerajauksilla pyynti kohdennettiin ensisijaisesti kokonaisiin laumoihin. Laumakohtainen pyynti on arvioiden mukaan ennakoitavaa ja vaikuttavaa, ja sen vaikutukset susikantaan ovat hyvin arvioitavissa.
Kiintiömetsästyksen vaikutuksista susikantaan saadaan lisää tietoa suden kanta-arvion yhteydessä. Maaliskuun 2026 tilannetta kuvaava suden kanta-arvio julkaistaan kesäkuun lopulla.
Haitallinen vieraslaji
Metsästäjät ovat toimittaneet kiintiöpyynnissä kaadetuista susista DNA-näytteitä Luonnonvarakeskukseen. Luke on analysoinut 12.1.2026 mennessä saapuneet DNA-näytteet, ja analyysien perusteella näytteistä on tunnistettu kolme koirasutta.
Koirasudet on todettu Kaakkois-Suomen, Kaskinen-Närpiön ja Peurainnevan kiintiöalueilta. Niitä koskevat saalistiedot on poistettu susien kiintiöpyynnin saalisseurannasta. Koirasusisaaliista on viestitty kyseisten yksilöiden ampujille.
– Kolmen koirasuden poistuminen lisääntyvästä kannasta kolmelta eri alueelta on hieno juttu ja tärkeää alueiden susikannan lajipuhtauden säilyttämiseksi, kertoo erikoistutkija Mia Valtonen Luken tiedotteessa.
Kaikkiaan tutkittiin 66 saalisnäytettä, joista 62:n analyysi onnistui. Neljästä epäonnistuneesta näytteestä kolme on peräisin Kaakkois-Suomessa saaliiksi saaduista eläimistä. Alueella on edelleen suden metsästyskiintiötä jäljellä. Yksi epäonnistunut näyte on Rekikosken kiintiöalueelta, joka ei kuitenkaan ole oletettu koirasusialue.
– Näytteiden epäonnistuminen on harmillista, mutta ei tavatonta. Epäonnistuneet näytteet analysoidaan uudelleen seuraavassa analyysiajossa, ja niiden tuloksia saadaan vielä kevään aikana, Valtonen jatkaa.
Nyt tehdyissä analyyseissä on keskitytty ainoastaan lajintunnistukseen eli siihen, onko kyseessä puhdas susi vai koirasusi. Koirasudet pystytään tällä hetkellä tunnistamaan aina kolmannen polven takaisinristeymiin suteen saakka. Koirasusien tunnistamiseen luonnon susikannasta kehitetty SNP-paneeli on käytettävissä olevista menetelmistä kehittynein.
Todettujen koirasusien osalta on tehty myös yksilötunnistus, ja yksilöiden tiedot on päivitetty Luken verkkosivuille. Analysoiduista koirasusiyksilöistä kaksi oli entuudestaan tuntemattomia ja yksi jo aiemmin tunnistettu. Väliaikatuloksia aiemmin tunnetuista susiyksilöistä julkaistaan helmikuun aikana samassa yhteydessä kuin ulostenäytekeräyksen tuloksia. Muiden metsästyksessä saaliiksi saatujen eläinten tarkemmat yksilöntunnistukset julkaistaan viimeistään susikanta-arvion julkaisun yhteydessä kesäkuussa.
Lukessa kannanseurantaan käytettävä ns. susien SNP-paneeli on 96 erikseen valitun geneettisen markkerin joukko. Markkerit kertovat, mikä yksilö oli kyseessä, sukupuolen ja sukulaisuusanalyysin jälkeen mille susille se on sukua.
Koirasusien metsästys on tärkeää luonnon monimuotoisuuden sekä Suomen susikannan suojelun kannalta. Koirasusi on lainsäädännössä määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, joka uhkaa susikannan elinvoimaisuutta ja geneettistä puhtautta. Lisäksi suden ja koiran risteymät voivat olla puhtaita susia kesympiä, mikä lisää riskejä sekä susikannalle että ihmisille.
Koirasudet on poistettava luonnosta, jotta ne eivät pääse lisääntymään ja risteytymään susien kanssa. Kiintiöpyynnissä koirasusialueille on määritelty oma erillinen kiintiö, jonka tarkoituksena on turvata metsästäjien oikeusturva tilanteissa, joissa saaliiksi päätyy koirasuden sijaan susi.
Haitalliseksi vieraslajiksi luokitellun koirasuden tappaminen ei edellytä poikkeuslupaa. Koirasuden tunnistaminen pelkän ulkomuodon perusteella on kuitenkin hyvin vaikeaa. Koirasusien pyynti voi jatkua kiintiöpyynnin jälkeen poikkeuslupien turvin.
