Suden DNA-näytteitä on kerätty helmikuun viidenteen päivään mennessä 871 kappaletta. Luku perustuu Luonnonvarakeskuksen ilmoitukseen. Näytteitä tarvitaan kuitenkin lisää.
– Alue, jolta tarvittaisiin vielä lisänäytteitä, on esimerkiksi Varsinais-Suomessa Aurasta itään, aina Somerolle saakka. Sama koskee Kainuun ja Pohjois-Savon rajalla Vuolijoki-Marttisen, Tuhkakylän ja Tappojoen reviirejä, sanoo Luken tiedotteessa tutkimusmestari Antti Härkälä.
Metsästäjäliitto maksaa 50 euron palkkion liiton jäsenseuroille niistä näytteistä, jotka ovat lähtöisin sudesta tai koirasudesta. Mikäli näyte on uudelta susireviiriltä, joka ei ollut vielä vuoden 2025 kanta-arviossa, palkkio on kaksinkertainen eli 100 euroa.
– Metsästysseurojen ja metsästäjien on tehtävä DNA-keruutyötä kaikkialla Suomessa, lisää näytteitä tarvitaan. Kattavasti kerätyt DNA-näytteet ja susihavaintojen merkinnät Tassu-järjestelmään ovat keino varmistaa mahdollisimman tarkka ja alueellisesti kattava kanta-arvio. Sitä tarvitaan, jotta suden kannanhoidollinen metsästys voisi jatkua myös tulevina vuosina, painottaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
– Suomessa on nyt käytössä suden kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistava laki. Suden suotuisan suojelutason viitearvo on 273 sutta, se on ehdoton minimikanta sudelle. Mitä kattavampi kanta-arvio on, sen parempi mahdollisuus on kannanhoidolliseen metsästykseen myös jatkossa, hän jatkaa.
DNA-näytekeräys jatkuu helmikuun loppuun. Näytteet tulee toimittaa Lukeen mahdollisimman nopeasti, jotta niiden analyysitulokset saadaan huomioiduksi suden kanta-arviossa.
