Yrittäjä, juontaja ja vuoden 2008 Miss Suomi Satu Tuomisto on innokas metsästäjä. Erityisesti hän rakastaa Ivalon riekkojahteja.
– Vuoden kohokohta on riekkojahti. Rakastan pitkiä päiviä tuntureilla, sitä että hiihdetään raskaassa maastossa ja mennään äärirajoille. Olennaista ei ole, saanko saaliiksi riekkoja vai en, tärkeintä on luonnossa liikkuminen ja sen kauneudesta nauttiminen.
Tuomiston riistanhoitajana työskennellyt veli muutti reilu vuosi sitten Ivaloon.
– Hänen luonaan pääsen riekkojahtiin, metsästysmaastot avautuvat kotiovelta.
Metsästävä perhe
Akaalta Tampereen eteläpuolelta kotoisin oleva Satu Tuomisto syntyi metsästävään perheeseen.
– Isä ja äitini metsästävät, samoin pappani oli innokas metsästäjä. Veljeni on työskennellyt riistanhoitajana. Akaan seudulla metsästys on luonteva harrastus.
Tuomisto ei kuitenkaan aloittanut metsästysharrastusta nuorena, vaan se alkoi toden teolla reilut neljä vuotta sitten.
– Minulla oli teininä ja nuorena vaihe, jolloin kyseenalaistin metsästyksen mielekkyyden. Vaikka synnyin metsästävään perheeseen, olin teini-ikäisestä lähtien noin kahdeksan vuoden ajan kasvissyöjä. Se oli minun vastaiskuni isälle, joka nylki metsästämiään jäniksiä keittiön pöydän ääressä. Olin kasvissyöjä, vaikka kotona pakastimet olivat täynnä riistaa.
– Isäni yritti selittää metsästyksen ideaa, mutta en ymmärtänyt enkä uskonut. Minulla oli ajatus metsästyksestä viattomien eläinten murhaamisena. Sittemmin tulin järkiini, sanoo Satu Tuomisto hymyillen.
Eettistä ja puhdasta
Satu Tuomisto sanoo riistan olevan eettisintä ja puhtainta mahdollista ruokaa.
– Kun syö riistaa, tietää täsmälleen mitä suuhunsa laittaa. Tuomisto kertoo keskustelleensa ruoasta ystäviensä ja tuttaviensa kanssa.
– Minulle on kerrottu, kuinka metsästys on vain eläinten tappamista ja metsästys on murhaa. Näiden ihmisten kanssa jutellessa on usein käynyt ilmi, että he ovat kuitenkin ostaneet kaupasta vakuumiin pakattua kanaa ja jauhelihaa. He eivät vain ole ymmärtäneet, että vakuumiin pakattu jauhelihakin on joskus ollut eläin.
Vegaanien kanssa Tuomisto kertoo käyneensä monia hyviä keskusteluita. Niiden tuloksena on usein syntynyt molemmin puolinen kunnioitus.
– Ennen tuomitsemista pitäisi asioista ottaa selvää. On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät mistä ruoka päätyy lautaselle.
Jänispadasta traumoja
Satu Tuomisto pitää lähes kaikesta riistaruoasta.
– Vain jänispataa en pysty syömään. Lapsuuden kodissani tehtiin usein jänispataa, eikä se kovinkaan usein onnistunut. Sen tuoksu tuo mieleeni lapsuuden muistot, jonkinlainen trauma niistä on jäänyt.
– Linnuista pidän, eikä mikään voita hyvää hirven ja peuran lihaa. Niistä saa todella erinomaisen maistuvia ruokia.
Puhelimen hiljaiselo
Satu Tuomisto aloitti metsästysharrastuksen ex-miehensä innostamana ja hän suoritti metsästäjäntutkinnon.
– Ex-mieheni metsästää 120 päivää vuodessa. Asuimme Nuuksiossa ja ulko-ovelta oli 100 metrin matka kyttäyspaikalle. Ensimmäinen metsästysmatka Lapin hangille on jäänyt voimakkaasti mieleen.
– Ensimmäinen riekkojahti oli liekin sytyttäjä, siitä reissusta alkoi metsästysharrastukseni. Se oli taivaallinen hieno reissu. Työssäni olen paljon esillä, ja aina puhelimella tavoitettavissa. Siksi oli niin hienoa olla hiljaisessa tunturissa, keskellä upeaa luontoa. Puhelin ei kuulu tunturissa, kukaan ei saa kiinni. Se on rauhoittavaa. Tuolla reissulla huomio keskittyi luonnon tarkkailuun, luonnosta nauttimiseen.
Oppia tv-ohjelmassa
Metsästysharrastus syveni, kun Satu Tuomisto pääsi tekemään MTV3 kanavalle Metsällä -televisio-ohjelmaa. Vuonna 2016 kuvatussa ohjelmassa esiteltiin metsästystä laajasti koko jahtikauden ajan.
– Ohjelmaa kuvattiin noin 100 jahtipäivän ajan. Näiden päivien aikana pääsin kokemaan koko metsästysvuoden. Ohjelmanteko oli työtä, mutta samalla opin koko ajan enemmän metsästyksestä.
– Olen odottanut mahdollisuutta tehdä ohjelmaan lisää jaksoja. Vielä ei ole kutsua tullut ohjelman tekoon, mutta toivottavasti mahdollisuus vielä tulee.
Ajonaisena ja passissa
Riekkojahdin lisäksi Satu Tuomisto on ollut mukana hirvi-, peura- ja kaurisjahdeissa.
– Hirveä en ole vielä itse ampunut, hirvijahdeissa olen ollut mukana ensin ajonaisena, ja sen jälkeen olen päässyt passiin. Hirvi ei kuitenkaan ole vielä osunut sopivasti kohdalleni. Jahdeissa Tuomistolla on mukana Berettan Ultra Light -haulikko.
– Käyn harjoittelemassa ammuntaa liian vähän, hän tunnustaa.
– Harjoittelen ampumista radalla neljä-viisi kertaa kesässä ennen syksyn jahtikautta. Tarvitsen enemmän harjoittelua, jotta saan varmuutta ampumiseen. Olen metsästyksessä varsin kokematon
Nautintoa ja elämyksiä
Satu Tuomistolle metsästys on tuonut paljon nautintoa ja elämyksiä. Metsästys on antanut hänelle paljon muistoja ja tunteita.
– Metsästys on myös opettanut kunnioittamista luontoa kohtaan. Metsästys on lisäksi vahvistanut näkemystäni siitä, mitkä asiat tuovat elämääni aitoa luksusta. Minulle luksusta on jahti luonnon keskellä. Tuomisto kertoo metsästyksen opettaneen hänelle myös rauhoittumista ja kärsivällisyyttä.
– Esimerkiksi riekkojahdissa onnistuminen vaatii paljon työtä. On palkitsevaa nähdä ensin paljon vaivaa, ja sitten onnistua. Toivon, että metsästys säilyy minulle tulevaisuudessakin rakkaana, elämyksiä tuovana harrastuksena. Mukavaa olisi, jos pääkaupunkiseudun tuntumasta löytyisi vielä sopiva jahtiporukka, jonka kanssa voisin päästä mukaan jahteihin.
– Kauppoihin enemmän kotimaista riistaa
Metsästyksen arvostus on Satu Tuomiston mielestä viime vuosien aikana parantunut.
– Samanaikaisesti, kun puhe ruoan eettisyydestä on lisääntynyt, on ymmärretty metsästyksen merkitys eettisen ruoan lähteenä. Ajatusmaailma on osittain muuttunut.
Tuomisto toivoo, että kotimaista riistaa saisi nykyistä helpommin kaupoista.
– Riistaruoka kiinnostaa myös sellaisia ihmisiä,jotka eivät metsästästä. Toivon todella, että kauppoihin saataisiin nykyistä paremmin esille kotimaista, puhdasta ja eettisesti metsästettyä riistaa.
