Hirvijahtikausi sai surullisen alun, kun noin 75-vuotias mies kuoli Juvalla metsästyskaverinsa vahingonlaukaukseen. Miehet olivat jo lopettelemassa metsästystä puolen päivän aikaan, kun toisen metsästäjän ase laukesi ja laukaus osui vahingossa metsästäjäkaveriin.
Eurajoella lokakuun puolivälissä tapahtui vahingonlaukaus, jossa metsästäjän ase laukesi vahingossa erätarkastuksen yhteydessä. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta luoti lävisti auton takapenkin ja takaoven.
Riistakeskuksen mukaan valtaosa metsästysonnettomuuksista johtuu huolimattomuudesta tai virhearvioista. Tyypillisesti vahinko sattuu, kun ammutaan vahingossa metsästyskaveria esimerkiksi kanalintujahdissa vierekkäin liikuttaessa. Vaikutukset ovat kuitenkin isot, jos ase laukeaa. Turvallinen metsästys edellyttää huolellisuutta, harkintaa ja sääntöjen noudattamista kaikilta metsästäjiltä. Ennen laukausta tulee aina varmistua kohteesta ja sen taustasta. Ampua saa vain, kun kohde on varmasti tunnistettu ja tausta turvallinen.
– Ampumatta jäänyttä laukausta ei tarvitse katua. Hätäilyllä sen sijaan voi olla vakavat seuraukset, muistuttaa erikoissuunnittelija Marko Mikkola Suomen riistakeskuksesta.
Onnettomuuksia tapahtuu myös jahdin päätyttyä. Jos aseeseen on jäänyt patruuna, ase voi laueta vahingossa, kun sitä laitetaan pussiin tai autoon. Tai tauolla nojalleen asetettu ase laukeaa kaatuessaan. Nämä vaaratilanteet voidaan ehkäistä huolellisella aseenkäsittelyllä.
– On tärkeää varmistaa, ettei metsästyksen päättyessä aseeseen jää patruunoita. Ei patruunapesään eikä edes lippaaseen, jos lipas on kiinni aseessa, Mikkola korostaa.
Vähän onnettomuuksia
Suomessa metsästysonnettomuuksia sattuu vähän. Onnettomuuksia tapahtuu riistakeskuksen keräämien tietojen mukaan keskimäärin 10–20 tapausta vuodessa. Luku sisältää myös aserikot ja aseen laukeamisesta metsästäjälle itselleen aiheutuneet vahingot. Kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat harvinaisia, eikä niitä tapahdu joka vuosi. Sivullisten loukkaantuminen metsästysonnettomuuksissa on erittäin poikkeuksellista.
Hirvieläinten seuruemetsästystä johtaa aina nimetty metsästyksenjohtaja, jonka tehtävänä on huolehtia jahdin turvallisuudesta. Metsästysseurojen ja yksittäisten metsästäjien vastuullinen toiminta on tehnyt suomalaisesta metsästyksestä kansainvälisestikin tarkasteltuna turvallista.
– Metsästyksenjohtajan on hyvä kerrata turvallisuusohjeet jahtipäivän aluksi, vaikka metsästysseura olisi tuttu. Perusasioista, kuten turvallisista ampumasuunnista ja aseenkäsittelystä, on aina hyvä muistuttaa, Marko Mikkola sanoo.
Metsästäjäliiton metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen korostaa, että yksikin onnettomuus on liikaa, ja että turvallisuus on jokaisen metsästäjän vastuulla.
– Metsästyksen turvallisuus alkaa asenteesta. Kun tuttuja asioita kerrataan säännöllisesti, ne pysyvät mielessä yllättävissäkin tilanteissa.
Partasen mukaan jokaisessa jahtiporukassa olisi hyvä pitää lyhyt aseturvallisuuskertaus ennen jahtia, vaikka asiat tuntuisivat itsestään selviltä.
– Turvallisuus ei ole vain oma asia, vaan myös jahtikaverin. Jos siis huomaat toisen toimivan turvattomasti, sinulla on velvollisuus puuttua asiaan. Jos taas sinulle itsellesi huomautetaan aseturvallisuuden paremmasta haltuunotosta, ota palaute vastaan vakavasti ja rakentavasti, Partanen muistuttaa.
Aseturvallisuuden neljä perussääntöä
Turvallisen metsästyksen perusta on aseenkäsittelyn osaaminen. Jokaisen metsästäjän on hyvä muistaa nämä neljä sääntöä:
1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja
Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä.
2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua
Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1).
3. Pidä sormi pois liipaisimelta
Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä.
4. Ole varma kohteesta
Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa.
Lähde: Suomen riistakeskus
