Riistakeskus ei myöntänyt enää poikkeuslupaa Lounais-Suomen tihentymäalueelle
Yötähtäimien ja keinovalon käyttö Lounais- Suomen peurajahdeissa päättyi edelliseen metsästyskauteen. Erityisesti hämärässä ja pimeässä tähtäämistä auttavien laitteiden käytön pysyvä salliminen vaatisi Euroopan luonnonsuojelusopimuksen, eli Bernin sopimuksen muuttamista.
Lounais-Suomen valkohäntäpeuran tihentymäalueella, Helsinki-Tampere-Pori-linjan länsipuolella, sallittiin poikkeusluvalla vuosina 2021-2025 keinovalon ja yötähtäimien käyttö. Salliminen perustui Suomen riistakeskuksen tutkimusperusteiseen poikkeuslupaan, jonka Suomen Metsästäjäliitto anoi.
– Valkohäntäpeurakanta kasvoi suureksi Lounais-Suomessa. Tihentymäalueilla haluttiin leikata kantaa maa- ja metsätalouden vahinkojen ja tieliikenteen onnettomuuksien vähentämiseksi. Tutkimusperusteisella luvalla haluttiin selvittää, miten keinovalon ja yötähtäimien salliminen vaikuttaa valkohäntäpeurojen metsästykseen, taustoittaa tilannetta Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen.
Valkohäntäpeurakanta kääntyikin ahkeran metsästyksen seurauksena toivotusti laskuun. Metsästyskaudelle 2025-2026 Metsästäjäliitto haki uutta poikkeuslupaa keinovalon ja yötähtäimien käyttöön, mutta riistakeskus ei enää sitä myöntänyt. Ensin alkukesästä Suomen riistakeskus totesi antamassaan päätöksessään, että tutkimusperusteista poikkeusperustetta ei enää ole olemassa liiton haettua tekniikoiden käytölle jatkoa tutkimusperusteella. Tutkimustietoa tekniikoiden käytöstä on saatu riistaviranomaisen mukaan tarpeeksi.
Kun Metsästäjäliitto ei saanut tutkimusperusteista poikkeuslupaa, liitto haki yleistä poikkeuslupaa tekniikoiden hyödyntämiseksi perustellen hakemusta käyttäjien osoittamilla turvallisuutta lisäävillä tekijöillä ja paikallisilla tarpeilla jatkaa peurakannan harventamista.
Suomen riistakeskus totesi nyt antamassaan päätöksessä, että vahinkojen sekä yleisen turvallisuuden takaamisen perusteella poikkeusluvan myöntämisen edellytykset eivät täyttyneet. Riistakeskus katsoi edelleen, että valkohäntäpeurakannan säätelyn osalta Metsästäjäliiton hakemalla poikkeuksella ei ole valtakunnan mittakaavassa eikä haetulla poikkeuslupa-alueella merkitystä.
– Yötähtäimien ja keinovalon käyttöä on selvitetty riittävästi. Siksi poikkeuslupaa ei enää myönnetty, Sauli Härkönen kiteyttää.
Keinovalon ja yötähtäimien käyttö hirvieläinjahdeissa on kielletty Euroopan luonnonsuojelusopimuksessa, eli Bernin sopimuksessa. Kyseessä on sopimus, joka on tehty Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta. Sopimus on johtanut Euroopan yhteisön lainsäädäntöön, johon sisältyvät Natura 2000 -verkosto sekä luonto- ja lintudirektiivit. Sopimus solmittiin vuonna 1979 ja tuli Suomessa voimaan vuonna 1986.
– Jos keinovalo ja yötähtäimet halutaan sallia pysyvästi hirvieläinjahdeissa, se vaatii Bernin sopimuksen muuttamista. Kyseessä on samanlainen sopimusliitteen muutos kuin mitä tehtiin suden suojelustatuksen muuttamisessa aiemmin tänä vuonna, Sauli Härkönen kertoo.
Käytännössä Suomen pitäisi valtiona lähteä ajamaan muutosta EU:ssa ja saada esitykselle selkeä jäsenmaiden enemmistö tueksi. Tämä siksi, että EU ja sen jäsenmaat ovat Bernin yleissopimuksen osapuolia. EU:n jäsenmaiden tuen saaminen ei olisi helppoa, koska valkohäntäpeuraa esiintyy Euroopassa lähinnä vain Suomessa ja Tshekissä.
Bernin sopimuksen yhdeksännessä artiklassa annetaan kuitenkin mahdollisuus poikkeuksiin, joita Suomessa toteutettiin vuosina 2021-2025. Artiklan mukaan esimerkiksi keinovalon käyttökiellosta voidaan poiketa edellyttäen, ettei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja ettei poikkeuksen tekeminen ole haittana kyseisen kannan säilymiselle. Poikkeuksia sallitaan seuraavissa tapauksissa: viljelykasveille, karjalle, metsille, kalastukselle, vedelle ja muunlaiselle omaisuudelle koituvan vakavan vahingon estämiseksi.
Positiiviset kokemukset
Metsästäjien kokemukset yötähtäimien ja keinovalon käytöstä ovat positiiviset.
– Mitään negatiivisia kokemuksia ei kertynyt. Päinvastoin apuvälineiden on koettu lisänneen metsästyksen turvallisuutta, koska havainnot olivat selkeämpiä, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Metsätalousinsinööriksi opiskelleen Iida Forsströmin vuonna 2024 valmistuneen opinnäytetyön mukaan valon ja yötähtäimien käyttö on metsästäjien antaman palautteen mukaan parantanut riistaeläimen tunnistusta, riistalaukauksia ja metsästyksen turvallisuutta.
Hän käytti aineistonaan poikkeusluvan kyselypalautteita vuosilta 2021-2024. Metsästäjäliitolle tehdyn tutkimuksen mukaan vastanneista eri vuosina 76-89 prosenttia koki, että eettinen riistalaukaus parani.
Saaliin tunnistamisen koki parantuneen vastaajista 54-90 prosenttia käytetystä poikkeuslupamenetelmästä riippuen. Turvallisuuden koki parantuneen 63-82 prosenttia vastaajista.
– Trendi oli nouseva kaikkina kolmena kautena kaikkien kolmen poikkeuslupamenetelmän suhteen. Tunnistusvirheiden osuus väheni poikkeuslupamenetelmää käytettäessä ja ei tunnistusvirhettä-vastanneiden osuus nousi 84 prosentista 97 prosenttiin kolmen vuoden tarkastelujaksolla. Turvallisuuden osalta vastaajista 64-82 prosenttia koki yötähtäimen parantavan sitä.
– Keinovalon vastaava osuus oli 63–79 prosenttia vastaajista. Molempien osalta trendi oli nouseva eli niiden osuus vastaajista, jotka kokivat poikkeuslupamenetelmän parantavan turvallisuutta, kasvoi vuosi vuodelta. Poikkeuslupamenetelmän käyttö valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksessä paransi turvallisuutta 76–81 prosentin mukaan vastaajista. Poikkeuslupamenetelmää käytettäessä ei vastaajien mukaan sattunut yhtäkään vaaratilannetta tai onnettomuutta, Forsström toteaa opinnäytetyössään.