Metsästyksessä säilyy inhimillinen tekijä, koska teknisiä apuvälineitä käyttävät ihmiset
Metsästys on teknistynyt valtavasti, mutta harrastuksen ydin on säilynyt ennallaan.
Metsästys oli ihmisille pitkään, aina 1800-luvun alkupuoliskolle saakka, arkinen välttämättömyys. Ihmiset metsästivät silloin, kun ravinnolle oli tarve. Tänään metsästys on luonnon antimia hyödyntävä harrastus kuten myös esimerkiksi kalastus ja marjastus. Metsällä nautitaan luonnosta ja koetaan jännitystä mahdollisesta saaliin saamisesta.
Metsästyksen luonne on siis muuttunut arjen välttämättömyydestä miellyttäväksi harrastukseksi. Metsästyksellä on merkittävä rooli suomalaisessa kulttuuriperinnössä, ja aktiivinen harrastaminen auttaa säilyttämään perinteitä sekä tapoja.
Toki metsästyksellä on myös tärkeä yhteiskunnallinen roolinsa, sillä metsästys huolehtii esimerkiksi sorkkaeläinkantojen kurissa pysymisestä ja sitä kautta liikenneturvallisuudesta. Metsästäjien tiettyjen lajien kestävä kannanhoito myös ehkäisee ja torjuu vakavia ja kalliita viljelyskasveille sekä karjalle aiheutuvia vahinkoja.
Metsästyksen yksi selvästi näkyvä muutos on teknistyminen. Aseet, tähtäimet, luodit, metsästysvaatteet ja jalkineet ovat kehittyneet valtavasti.
– Metsästyksen teknistymisen havaitsee muun muassa vaatteista. Aikanaan ei ollut metsästykseen erikseen suunniteltuja vaatteita, kyseessä on aikamme uusi ilmiö. Aiemmin metsästettiin työvaatteilla, ja usein vielä niillä huonokuntoisimmilla, sanoo työkseen metsästyksen trendejä seuraava Riihimäen Metsästysmuseon intendentti Perttu Matero.
Nyt metsästäjillä on usein eri puvut eri jahtityyppeihin, esimerkiksi yksi puku hirvenmetsästyksen ja toinen asukokonaisuus pienriistajahtiin. Nykyaikainen hyvin suunniteltu metsästysvaate pitää metsästäjän jahdeissa kuivana ja lämpimänä myös huonommilla säillä. Vaikka ihminen on usein nostalgiaan taipuvainen ”ennen kaikki oli paremmin” -ajatteluineen, metsästysvaatteiden osalta näin ei ole. Tuskin kukaan metsästäjä kaipaa puuvillaisia maastopukuja, sarkapukuja tai kumisaappaita, kun tarjolla on kalvollisia, hengittäviä, istuvia metsästyspukuja sekä pitäviä ja tukevia jalkineita.
Hyvillä varusteilla metsästyksestä nauttii. Kukaan ei nauti, jos passissa on kylmää ja märkää. Hyvillä vaatteilla sekä jalkineilla metsästäjä pysyy kuivana ja lämpimänä. Metsästys voi olla, ja sen pitääkin olla, nautinnollista vapaa-ajan harrastamista.
– Varusteiden kehittyminen on koko yhteiskuntaa läpileikkaava ilmiö. Myös esimerkiksi eri urheilulajeissa käytetään eri lajien vaatimuksiin räätälöityjä vaatteita sekä varusteita. Metsästys ei ole mitenkään irrallinen saareke tästä kehityksestä, Perttu Matero muistuttaa.
Metsästyksen teknistymistä on Materon mukaan vauhdittanut tekniikan kehittymisen lisäksi välineistön aiempaa parempi ja helpompi saatavuus.
– Verkkokauppa on avannut uusia mahdollisuuksia. Nettikaupasta voi tilata tuotteita mistä vain.
Kiikaritähtäin vedenjakaja
Kun kiikaritähtäimet alkoivat 1900-luvulla yleistymään, käytiin Perttu Materon mukaan keskustelua siitä, onko optiseksi apuvälineeksi luettu laite epäeettinen.
– Kiikaritähtäin oli iso vedenjakaja metsästyksessä. Laitteen eettisyydestä kiisteltiin, meneekö metsästys nyt liian helpoksi. Nyt kuitenkin optiikan hyödyntäminen jahdeissa on arkipäivää. Harva lähtee enää jahtiin kiväärillä, jossa ei ole kiikaritähtäintä tai punapistetähtäintä.
Viime vuosina keskustelua on käyty lämpötähtäimien ja valonvahvistajien käytöstä. Keskustelu on kiihtynyt vuoden 2021 jälkeen, kun poikkeusluvalla Lounais-Suomen tihentymäalueella on ollut mahdollista metsästää peuroja lämpötähtäimillä ja valonvahvistajilla.
Teknistyminen näkyy myös aseissa, esimerkiksi synteettisissä aseen tukeissa ja pinnoitetuissa, säänkestävissä materiaaleissa.