Ampumaradat ovat ainoa keino turvata turvalliset ja ympäristöystävälliset harjoitteluolot joka puolella Suomea niin metsästäjille, ampumaurheilijoille kuin reserviläisillekin.

Ratojen määrä laski yli 60 prosenttia 20 vuoden aikana

Ampumaratojen määrän vähentyminen halutaan pysäyttää. Hallitusohjelman ja puolustusvaliokunnan mukaan Suomeen tarvitaan yli 300 uutta ampumarataa, jotta saavutetaan 1 000 ampumararadan tavoite.

Ampumaratojen tulevaisuus on viime vuosina herättänyt huolta, koska niiden määrä on vähentynyt pitkään. Vuosituhannen vaihteessa ratoja oli vielä noin 2 000, mutta nyt enää noin 650. Suurin osa näistä, noin 88 prosenttia, on pääasiassa seurojen tai yhdistysten jäsenten ylläpitämiä sekä käyttämiä.

Ampumaradat ovat ainoa keino turvata turvalliset ja ympäristöystävälliset harjoitteluolot joka puolella Suomea niin metsästäjille, ampumaurheilijoille kuin reserviläisillekin. Myös viranomaiset, kuten poliisit, tarvitsevat ammatissaan ampumaratoja.

Ampumaratojen tilanteessa on isoja alueellisia eroja. Hirviradoilla sekä 100 metrin luodikkoradoilla on tällä hetkellä paras tilanne. Näin todetaan Suomen Ampumaurheiluliiton, Metsästäjäliiton, Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton ja riistakeskuksen viime vuonna tekemässä ampumaratojen toimenpide-ehdotuksessa.

Toiminnallisten ja yli 150 metriä pitkien ratojen osalta tilanne on useassa maakunnassa erittäin heikko.

– Ampumaratojen yli 60 prosentinmäärän vähentyminen parissakymmenessä vuodessa on dramaattinen. Sen pitäisi avata yhä useimpien ihmisten silmät, sillä lopettamisvaraa ei enää ole, painottaa kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Timo Heinonen (kok). Hän oli myös viime keväänä ja alkukesästä mukana Säätytalolla pidetyissä hallitusneuvotteluissa puolustuspolitiikan neuvottelupöydässä.

Juuri tuossa pöydässä linjattiin hallituksen ampumaratatavoitetta. Hallitusohjelmassa on kirjattu tavoitteeksi ampumaratojen toiminnan turvaaminen.

– Hallitus turvaa Suomen ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista ottaen huomioon alueellisen tarpeen ja arvioiden mahdolliset lainsäädäntötarpeet huomioiden keskeisten maanpuolustus-, reserviläis-, ampumaurheilu-, ja metsästysjärjestöjen sekä viranomaisten tarpeet.

– Sujuvoitamme ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja sekä lainsäädäntöä. Ulkoampumaratojen määrän tavoite on noin 1 000 ampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä. Painopiste on kivääri- ja toiminnallisten ratojen riittävässä määrässä koko maassa, linjataan hallitusohjelmassa.

Myös eduskunnan puolustusvaliokunta kiinnitti asiaan viime vuonna. Valiokunnan mukaan Suomeen tarvitaan reilut 300 uutta ampumarataa, jotta 1 000 radan tavoite voidaan saavuttaa.

Miten Suomeen saadaan uusia ampumaratoja? Mistä löytyvät varat ratojen rakentamiseen? Entä miten uudet ampumaradat voidaan luvittaa?

– Itse näen, että Suomessa on tulevaisuudessa muutamia isoja ampumakeskuksia, joissa voidaan järjestää harjoittelun lisäksi isojakin ammuntakilpailuita. Näitä ratoja ovat esimerkiksi Lopen Ampumaurheilukeskus, Ruutikangas Limingassa ja Hälvälä Hollolassa, Timo Heinonen toteaa.

– Isojen keskusten rinnalle tullaan rakentamaan pienempiä, yksinkertaisempia ampumaratoja, joilla voidaan harjoitella ja esimerkiksi suorittaa vuosittain metsästyksessä vaadittavat suoritukset, hän jatkaa.

Heinosen mukaan raha ei ole keskeisin ongelma uusien ampumaratojen rakentamiselle.

– Järjestöt, usein reserviläisjärjestöt ja metsästysseurat, ovat eri puolilla Suomea onnistuneet hankkimaan tarvittavan rahoituksen. Huomioitavaa on, että ratojen rakentamisessa tehdään paljon talkootyötä. Seurojen jäseninä on usein esimerkiksi maansiirtoalan ammattilaisia ja timpureita, jotka antavat työpanostaan sekä koneita että laitteita rakennustöihin, Timo Heinonen toteaa.

– Järjestöiltä tulevat viestit ovat selkeitä. Sopivia paikkoja uusille ampumaradoille löytyy maanomistajien ja järjestöjen yhteistyölle, myöskin rahoitus on hoidettavissa, hän jatkaa.

Lue lisää Ase&Erän numerosta 2/2024!