Maa- ja metsätalous-ministeri Sari Essayahin mukaan Suomi pyrkii kaikin keinoin vaikuttamaan EU:ssa siihen, ettei täydellinen lyijykielto toteudu. Kuva: Pekka Väisänen/Maa- ja metsätalousministeriö

Maa- ja metsästalousministeri Sari Essayahin mukaan susikantaa on kyettävä säätelemään metsästyksellä

Metsästyksestä vastaava maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah suunnittelee metsästäjätutkinnon suorittamista. Ministerinä hänen vastuullaan monien tärkein metsästysasioiden edistäminen.

Kun Petteri Orpon (kok) johtaman hallituksen ohjelma julkaistiin kesäkuun puolivälissä, monen metsästäjän mielen valtasi tyytyväisyys. Syynä tyytyväisyyteen ovat monet hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet esimerkiksi ampumaratojen määrän kasvattamisesta ja suurpetojen kannanhoidollisesta metsästyksestä. Hallitusohjelma on niin metsästysmyönteinen, että metsästäjien edunvalvoja Metsästäjäliitto kiitti julkisesti hallituspuolueita.

– Metsästyksen yhteiskunnallinen merkitys tunnustetaan ja sen tulevaisuus turvataan.

Metsästyksen ja luonnonsuojelun välistä vastakkainasettelua torjutaan, eikä metsästysmahdollisuuksia kavenneta perusteetta esimerkiksi luonnonsuojelualueilla. Metsästäjien tekemä riistanhoitotyö on tärkeä osa luonnonsuojelua ja parantaa luonnon monimuotoisuutta, tämä hallitusohjelman kirjaus toimii ohjenuorana hallituksen metsästystä koskeville päätöksille. Hallituksessa metsästysasioista vastaa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd). Hänen suhtautumisensa metsästykseen on positiivinen.

– En ole vielä suorittanut metsästäjätutkintoa. Aioin suorittaa tutkinnon eduskunnan eräkerhossa viime vaalikaudella, mutta korona sekoitti suunnitelmat. Jossakin vaiheessa haluaisin tutkinnon suorittaa, pyrin löytämään siihen aikaa. Lähipiirissäni on metsästyksen harrastajia, ja maanomistuksen kautta olen ollut mukana jo lapsena kylän hirvipeijaisissa, kertoo Essayah Ase&Erä -lehdelle myöntämässään haastattelussa.

Hankala lyijykielto

Yksi hallitusohjelman mielenkiintoisimmista metsästystä koskevista kirjauksista on tavoite 1 000 ampumaradasta vuosikymmenen loppuun mennessä.

– Hallitus turvaa Suomen ampumaratojen toiminnan ja edistää uusien ampumaratojen perustamista ottaen huomioon alueellisen tarpeen ja arvioiden mahdolliset lainsäädäntötarpeet huomioiden keskeisten maanpuolustus-, reserviläis-, ampumaurheilu-, ja metsästysjärjestöjen sekä viranomaisten tarpeet. Sujuvoitamme ampumaratoja koskevia ympäristölupaprosesseja sekä lainsäädäntöä. Ulkoampumaratojen määrän tavoite on noin 1 000 ampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä, näin todetaan hallitusohjelmassa.

Tekemistä riittää, sillä ampumaratojen määrä on vähentynyt. Vielä 1990-luvun lopussa ampumaratoja oli lähemmäs 2 000, nyt niitä on paljon vähemmän. Suomessa on tällä hetkellä 670 siviilirataa, ja näiden lisäksi on 40 puolustusvoimien rataa sekä noin 50 ampumahiihtorataa. Tällä hetkellä vajaalla puolella 670 ampumaradasta ei ole ympäristölupaa tai lupatilanteesta ei ole tietoa.

Lue lisää Ase&Erän numerosta 7/2023!