Matti Myllynen metsästää taljajousella Etelä-Afrikassa ja Namibiassa muun muassa antilooppeja ja puhveleita
Jousimetsästys Afrikassa tarjoaa ainutlaatuisia elämyksiä.
Moni jousimetsästyksestä innostunut käy jahdeissa ulkomailla. Yksi heistä on lappeenrantalaisen Sako shooting centerin toimitusjohtaja Matti Myllynen. Hän on käy säännöllisesti jousijahdeissa muun muassa Afrikassa, Etelä-Afrikassa ja Namibiassa.
– Jousi on innostava ase. Jousi aseena on erilainen kuin kivääri tai haulikko. Jousessa ei ole rekyyliä, eikä siitä lähde ääntä. Olen harrastanut vuosikausia metsästystä ja ammuntaa, jousella metsästykseen saa ihan uudenlaisen tason. Kiväärillä voi ampua 100-300 metriin riistaa varsin helposti. Jousella Afrikassa pitää päästä enintään 35 metrin päähän eläimestä, jolloin eläin ei ehdi väistämään nuolta.
– Afrikassa eri eläimet ovat nopeita, niille on kehittyneet nopeat refleksit. Eläimet pystyvät muuttamaan asentoaan sekunnin sadasosissa. Jos jousella yrittää ampua eläintä yli 35 metrin päästä, eläin ehtii väistämään, niin nopeasti ne pystyvät reagoimaan, kuvailee Myllynen.
Hänen mukaansa paras ammuntatilanne on sellainen, jossa jousella metsästävä pääsee ampumaan eläintä sivulta tai takaviistosta.
– Nuolessa oleva leikkaava kärki osuus silloin eläimen vitaalialueelle katkoen ja rikkoen pienet verisuonet. Tällöin verenpaine laskee ja pian eläin kaatuu maahan, kuvailee Myllynen.
Hän on metsästänyt Etelä-Afrikassa ja Namibiassa jousella muun muassa antilooppeja, pahkasikoja ja sakaaleita. Hän on ampunut jousella myös leijonan ja puhvelin.
Alle 35 metriä
Afrikassa käy paljon amerikkalaisia jousimetsästäjiä, jotka kyttäävät eläimiä juomapaikoilla. Matti Myllynen ei ole innostunut tällaisesta tyylistä, hän haluaa metsästää hiipimällä.
– Jotta hiipimällä pääsee alle 35 metrin etäisyydelle eläimestä, pitää tuntea eläinten liikkeet. Afrikassa metsästetään aina oppaan kanssa, opas osaa neuvoa missä päin eläimet liikkuvat.
– Hiipiminen vaatii äänettömyyttä, sillä Afrikassa eläimillä on todella tarkat kuulo-, näkö- ja hajuaistit. Eläimet ovat oppineet varomaan metsästäjiä vuosisatojen ajan.
Millainen on jousimetsästäjän päivä esimerkiksi Etelä-Afrikassa?
– Aamun sarastaessa syödään kevyt aamupala ja lähdetään liikkeelle. Ensin mennään sellaiselle paikalle, josta voi tähystää eläimiä. Kun eläinten sijainti on paikannettu, lähdetään etenemään vähitellen.
– Eteneminen on hidasta. Perusperiaatteena on, että yhden askeleen jälkeen aina tähystetään. Etenemisvauhti on muutama sata metriä tunnissa. Hiipiminen vaatii keskittymistä, tähystämisen lomassa pitää olla täysin äänetön. Tuulen suunta pitää huomioida, eläintä pitää lähestyä tuulen alapuolelta, korostaa Matti Myllynen.
Huomaamattomuus edellyttää myös camo-kuvioisten vaatteiden käyttämistä.
– Myös kasvovärit ovat tarpeen. Ilman kasvojen maalamista maastoväreihin kasvot loistavat kauas, eläimet huomaavat helposti metsästäjän.