Suomalaisen metsästyskulttuurin historia on pitkä, historia ulottuu maamme asuttamiseen saakka. Kuva: Suomen Metsästäjäliitto/Pekka Rousi

Pieni, mutta äänekäs joukko kyseenalaistaa metsästyksen hyväksyttävyyden

Hallinto-oikeuksiin on valitettu muun muassa ahman, suden ja karhun kannanhoidolliseen metsästykseen myönnetyistä poikkeusluvista. Poikkeuslupia kritisoivien ääni julkisessa keskustelussa on leimannut metsästäjät tunteettomiksi harvinaisten eläinten tappajiksi.

Syyskuussa puolestaan Twitterissa alkoi laaja keskustelu vesilintujen ravintohoukuttelusta, joka jatkui tiukoilla äänenpainoilla lokakuun loppupuolelle saakka.

”Miljoonia kiloja viljaa haaskataan vesistöihin, kannat heikentyvät, uhanalaisia lintuja tapetaan ja taudit leviävät. Kaikki vain siksi, että jotkut haluavat harrastaa eläinten tappamista. Tästä touhusta on järki ja etiikka kaukana”, kirjoitti Twitterissä Turun yliopiston eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola lokakuun puolivälissä jakaessaan uutisen, joka käsitteli vesilintujen ravintohoukuttelua.

”Metsästys on vastenmielistä toimintaa. Tämän arviointiin tarvitaan vain tunnetta, ei lainkaan faktoja”, kirjoitti Twitterissä lokakuun loppupuolella puolestaan psykoterapeutti, psykologian tohtori sekä oikeus- ja kriminaalipsykologian dosentti Jaana Haapasalo.

Twitterissä, jossa käydään päivittäin ärhäkkääkin keskustelua ajankohtaisista asioista, alakynteen jäivät keskustelut esimerkiksi metsästäjien tekemästä työstä riistakantojen sääntelyssä. Vähemmän oli keskustelua muun muassa siitä, mitä tapahtuisi liikenneturvallisuudelle, jos hirvieläinkantojen annettaisiin kasvaa vapaasti. Tai millaisia vaikutuksia hirvieläinkantojen kasvulla olisi esimerkiksi maanviljelylle ja metsänhoidolle.

Oma lukunsa on keskustelu suden kannanhoidollisesta metsästyksestä. Eduskunta päätti lokakuun puolivälissä edellyttää täsmennystä metsästyslakiin suden metsästyksen osalta. Sääntely sallisi suden metsästyksen poikkeusluvan perusteella, ”jos siitä ei ole haittaa lajin suotuisan suojelutason säilymiselle tai sen saavuttamiselle”. Eduskunta hyväksyi kansalaisaloitteen pohjalta tehdyn esityksen täysistunnossa äänin 125-17. Tyhjää äänesti kaksi ja poissa oli 55 edustajaa.

Susiäänestyksen aikoihin Twitterissä nähtiin kansanedustajiltakin jyrkkiä mielipiteitä.

”Eduskunnassa susien metsästys -keskustelussa oltiin huolissaan suden ihmisiin kohdistamasta uhasta. En sanonut, mutta pakosti nousee mieleen, että tilastollisesti metsästys on paljon vaarallisempaa kuin sudet. Miksei sitä sitten vaadita kiellettäväksi”, kysyi kansanedustaja Mai Kivelä (vas.).

Lue lisää Ase&Erän numerosta 8/2022!