Muokattavuus, säädettävyys ja toimivuus korostuvat metsästäjien vaatimuksissa
Pulttilukkokivääri on vanha keksintö. Silti asevalmistajat kehittävät kivääreitä jatkuvasti paremmiksi. Millaisia ominaisuuksia metsästäjät haluavat kivääreiltä? Millaisia ominaisuuksia kivääreissä on tulevaisuudessa?
Kuluneen syksyn aikana tuhannet ja tuhannet suomalaismetsästäjät menivät jahteihin mukanaan pulttilukkoinen kivääri. Se on Suomen yleisin, suosituin asetyyppi. Suomessa pääasialliset metsästysmuodot ovat usein latvalinnustus ja hirvieläinjahdit. Näihin jahtimuotoihin sopii hyvin pulttilukkoinen kivääri. Suosioon aseen toimivuuden lisäksi vaikuttaa suuresti se, että maassamme on valmistettu pulttilukkokivääreitä vuosikymmenten ajan.
Pulttilukkokivääri on yli 200 vuotta vanha keksintö. Pulttilukkomekanismin kehitti vuonna 1824 Johann Nikolaus von Dreyse. Pulttilukolla tarkoitetaan aseen sulkumekanismia, jonka muodostavat lukkorunko ja lukonpää, sekä kampi, iskuri ja patruunan ulosvetäjä. Perinteiset pulttilukkokiväärit ovat lippallisia kertatuliaseita.
Toimintaperiaatteen kivääreissä patruuna vedetään lippaasta lukon avulla patruunapesään. Samalla ase virittyy. Aseen perustoimintaperiaate on pysynyt ennallaan, asevalmistajat kuitenkin hiovat ominaisuuksia jatkuvasti paremmaksi.
– Pulttilukkoisiin kivääreihin ei ole tullut isoja uudistuksia yli 100 vuoteen. Radikaalisti uudet keksinnöt tässä asetyypissä ovat hyvin harvinaisia. Pulttilukkoiset kiväärit kuitenkin kehittyvät koko ajan, niiden toimintavarmuutta, helppokäyttöisyyttä ja turvallisuutta voidaan kehittää aiempaa paremmiksi, sanoo suomalaisen asevalmistajan Sakon kivääripuolen tuotepäällikkö Taneli Pokkinen.
Eri asevalmistajat tuovat markkinoille vuosittain pulttilukkoisia uutuusmalleja. Uutuusmallien suunnittelu perustuu usein selkeään tarpeeseen.
– Hedelmällisin lähtökohta uuden kiväärimallin suunnitteluun on, jos markkinoilla havaitaan olevan selkeä tarve sellaiselle kiväärille, jollaista ei ole suoraan tarjolla. Kuuntelemme aktiivisesti
esimerkiksi meidän maahantuojiamme. Saamme heiltä palautetta, millaisia aseita metsästäjät eri maissa ja maanosissa kaipaavat. Toki palautetta tulee myös suoraan metsästäjiltä, Pokkinen kertoo.
Metsästäjien toiveiden lisäksi eri maiden omat säädökset ohjaavat aseiden suunnittelua.
– Esimerkiksi Australiassa on kuumaa, ja paljon riistaa. Siellä käytetään kevyitä paukkua, markkinoilla pitää olla kaliiperi .223 kevyellä nousulla. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa käytetään paljon suurriistan metsästykseen soveltuvia kivääreitä. Amerikassa korostuvat kevyet Magnum-kaliiperiset kiväärit, joita on helppo kantaa. Eli tarpeet ovat erilaisia eri maissa.
Siitä, miten lainsäädäntö ja määräykset voivat vaikuttaa aseiden suunnitteluun, Taneli Pokkinen kertoo tuoreen esimerkin.
– Amerikassa Utahin osavaltiossa muulipeurakannat ovat heikentyneet. Sen vuoksi optisten tähtäyslaitteiden käyttöä rajoitetaan niin, että vain avotähtäimet ovat sallittuja tietyllä ajanjaksolla ja rajatulla alueella. Jos tällainen trendi yleistyy, metsästäjille pitää tarjota avotähtäimillä varustettuja kivääreitä.
Uusien asemallien suunnittelua luonnollisesti ohjaa kaupallisuus, erityisen spesiaalia asetta ei välttämättä kannata tehdä, jos se edellyttää muutoksia esimerkiksi aseiden valmistuslinjaan.
– Mutta esimerkiksi pieniä mallisarjoja voidaan helpostikin tehdä niin, että ase kootaan jo olemassa olevista komponenteista, Pokkinen toteaa.