Kaatopaikkajahdit ehkäisevät lintujen mukana kulkevien bakteerien ja virusten leviämistä
Variksia, naakkoja ja lokkeja. Forssan Metsästysseuran jäsenet ovat vuosien ajan metsästäneet lintuja Kiimassuon jätekeskuksen liepeillä.
Monien mieliin ovat piirtyneet uutiskuvat, ja omakohtaiset näköhavainnot, kaatopaikkojen yllä kiertelevistä lokeista. Kaatopaikat ovat olleet linnuille mieluisia paikkoja, koska niistä on saanut helposti ravintoa.
Vielä reilut kymmenen vuotta sitten kaatopaikkojen penkkoihin päätyi kuivajätettä ja lajittelematonta biojätettä. Penkoissa oli paljon syötävää, mikä houkutteli paikalle runsaasti lintuja ja muita eläimiä. Vuodesta 2013 lähtien kuivajätettä on käytetty energiantuotannossa. Myös muiden jätelajien kierrättäminen on kehittynyt isoin askelin. Vuodesta 2016 lähtien laki on kieltänyt orgaanisen jätteen sijoittamisen kaatopaikoille.
Vaikka jätteenhuolto on kehittynyt melkoisesti viime vuosina, eivätkä monipuolisiksi muuttuneet jätekeskukset enää tuota ravintoa vanhojen kaatopaikkojen tapaan, ei linnuista ole ole päästy kokonaan eroon. Forssassa entisen kaatopaikan, nykyisen Kiimassuon jätekeskuksen liepeillä on poikkeusluvilla metsästetty lintuja vuosikymmenten ajan.
– Variksia, naakkoja ja harmaalokkeja käymme säännöllisesti metsästämässä Kiimassuon jätekeskuksen vieressä noin kymmenenä kuukautena vuodessa. Toiminta on muuten ympärivuotista, mutta keskikesällä pidämme taukoa, kertoo yli kymmenen vuoden ajan jätekeskuksen ympäristössä lintuja metsästänyt Samu Laakso Forssan Metsästysseurasta.
Kyse on tärkeästä riistanhoitotyöstä. Lokki-, varis- ja naakka-kantoja on haluttu säännöllisesti vähentää, koska ne voivat levittää tauteja kuten esimerkiksi salmonellaa. Ruokaviraston mukaan nisäkkäät, linnut ja matelijat voivat toimia oireettomina salmonellabakteerin kantajina. Tuotantoeläimet voivat saada tartunnan saastuneesta rehusta tai juomavedestä.
Salmonella on yksi yleisimmistä ruokamyrkytysten aiheuttajista maailmassa. Suomi, Ruotsi ja Norja ovat poikkeus, sillä salmonellaa tavataan Pohjoismaissa huomattavasti harvemmin kuin muualla maailmalla. Suomessa salmonellavalvonta on pitänyt huolen siitä, että salmonellaa esiintyy kansainvälisessä vertailussa hyvin vähän.
Tautiriskin lisäksi metsästyksellä pyritään vähentämään myös muita lintujen aiheuttamia ongelmia.
– Noin kymmenen vuotta sitten Forssan seudulla oli lokkeja niin paljon, että talojen katot olivat täynnä niiden ulosteita ja sulkia. Lokkeja oli paljon, koska ne saivat niin helposti ravintoa kaatopaikalta. Nyt jätekeskuksessa jätteitä käsitellään eri tavoin ja siellä on lisäksi suojaverkkoja. Näiden syiden sekä metsästyksen yhteistuloksena lokkien määrä on nyt pienempi, Laakso toteaa.
Forssan kaupunki ja Kiimassuon jätekeskuksen omistava Loimi-Hämeen Jätehuolto ovat suhtautuneet myönteisesti lokkien, varisten ja naakkojen metsästykseen. Lisäksi alueella on varsin paljon siipikarjatiloja, jotka tukevat lintumäärän säännöllistä vähentämistä.
Aiempina vuosina on metsästetty lokkeja ja variksia, naakkojen metsästys on sallittua poikkeusluvalla ensimmäistä kertaa kuluvana vuonna.