Kari Rantasta kiehtoo yksin metsällä liikkuminen, hän ihmettelee metsästyksen ja vaeltamisen vahvaa eriytymistä
Metsästyksen ja vaeltamisen yhdistävä metsäkanalinnustus kiehtoo Kari Rantasta. Hän pitää sitä oman metsästyksensä kuningaslajina.
Yksin erämaassa, kaukana asutuksesta. Kaukana toisista ihmisistä. Käsillä oleva hetki mieltä rauhoittavassa luonnossa, ja tiedossa oleva mahdollisuus saada kenties saalistakin.
Tällaisesta kenties jo hieman vanhanaikaisestakin metsästystavasta syttyy kirkkonummelalainen Kari Rantanen. Hän ei metsästäessään maksimoi mahdollisuuksiaan saaliseen, vaan hän haluaa liikkua metsällä yksin aseensa kanssa ja tarttua mahdollisesti eteen avautuvaan jahtitilanteeseen.
– Tunne on hieno, kun liikkuu yksinään esimerkiksi Itä-Suomen erämaissa. Tiedän, että metsässä on jossakin eläimiä, mutta samalla tiedostan tosiasiat.
– Yksin metsällä liikkuessa saaliin saamisen mahdollisuudet ovat pienet. Silti tunne on hieno, metsästyksen ja vaeltamisen yhdistämisessä on jotakin hyvin kiehtovaa.
Rantanen kertoo esimerkin lähivuosilta.
– Olin jälleen liikkeellä erämaassa lähellä itärajaa. Minulle oli myönnetty karhun kaatolupa, ja lupa taskussa lähdin vaeltamaan.
– Tiesin, että alueella on karhuja, ja tiesin miten epätodennäköistä on, että edes näen karhusta vilaustakaan. Silti vaellus oli hyvin nautinnollinen kokemus, vaikka en tietenkään ollut lähelläkään tilannetta jossa olisin voinut karhun kaataa. Se pelkkä tietoisuus noista kaikista asioista viritti aivan omanlaisensa tunnelman. Erämaa on iso, karhut ovat täällä, minä olen täällä yksin, minulla on lupa ja kivääri ja ainakin ampumataidot jopa karhun kaatamiseen.
Ahkerana blogien kirjoittajana tunnettu Rantanen kirjoitti Eräpaikkaan vuonna 2019 tekstin, jossa hän pohdiskeli eränkäyntiä ja erityisesti sitä, miten retkeily sekä vaeltaminen ovat eriytyneet metsästyksestä.
– Tässä vuosikymmenten aikana itse monenlaista retkeilyä sekä vaeltamista paljonkin harrastaneena olen havainnoinut, että ”eränkäynti” tuntuu olevan aika vahvasti eriytynyt muista retkeilyn ja luonnossa kulkemisen harrastuksista nykyään. Kalastus näyttää sentään vielä olevan yhden ja toisenkin retkeilijän sekä vaeltajan skaalassa, muttei metsästäminen, Rantanen kirjoitti.
– Retkeily ja metsästys ovat harrastuksina eriytyneet toisistaan. Vaeltajat eivät puhu metsästyksestä eivätkä metsästäjät vaeltamisesta, kuvailee Rantanen tilannetta tällä hetkellä.
Hän nostaa esiin Lapissa käytettävän termin ”tyhjänkulkija”.
– Lapissa tyhjänkulkijaksi on kutsuttu metsässä liikkuvaa henkilöä, joka ei ole liikkeellä marjastuksen, sienestyksen, kalastuksen tai metsästyksen vuoksi. Aiemmin harrastettiin sekä vaeltamista että metsästystä. En ymmärrä enkä tiedä, miksi vaeltaminen ja metsästys ovat harrastuksina niin vahvasti eriytyneet. Itse haluan yhä yhdistää nämä luonnossa liikkumisen puolet.